Pääsin töistä jo ennen puolta päivää, ja lähdettiin Pipan ja Rokin kanssa Tampereelle elläinlääkärille. Jaana Kekki on eläinlääkäri, osteopaatti ja tekee akupunktiotakin, ni siks tehtiin eläinlääkärireisu, joka matkoineen kesti viitisen tuntia. Yllättäin en heti löytänyt oikeaa osoitetta, mutta tuurilla se löytyi kuitenkin suhteellisen äkkiä. Hyisellä Tampereella pienoinen kävely, ja sitten vastaanoton odotustilaan. Pippa oli ihan intona, piti älämölöä. Pian sisälle, ja sain luvan hakea Rokinkin sisään kylmästä autosta. Lääkäri kävi Pipsin ruhon läpi, ja löysi jumeja sään alueelta ja etuosasta (triceps-lihakset). Etujalkojen ojennukset oli vajaat. Ontumatassusta ei mitään uutta. Lääkäri antoi Pipalle muutaman namin, että sai katsottua joitain liikeratoja. Nassi meni ihan hulluksi, tarjosi vaikka mitä, että saisi herkkua. ;o) Pip jopa huomasi, että lääkärin taskussa oli jotain ja sikamaisesti ilmoitti hakluavansa sen. :oP Ehkä eio ois kannattanut aamulla antaa niin pientä sapuskaa.

Pipalle tehtiin sit lihaksia rentouttavaa akupunktiota. Mua pelotti etukäteen, mutta paikan päällä ei yhtään, eikä Pippendaali ees näyttänyt neulatyynyltä. ;o) Lääkäri oli hirmu mukava ja selitti asiat hyvin. Neulat tais olla jotain 25 minuuttia. Alkuun Pips oli kiihko, mutta yhtäkkiä rauhottui. Useimpien neulojen pistoa se tuskin huomasi, mutta muutaman, joista lääkäri varoittikin, se selvästi tunsi. Se kulki ja ontui tassua neulojen vaikuttaessa ja lopuksi meni ihan nukkumaan, ku taisi tuntua aika rankalta. Hiukkasen nassi oli vaisu, ku neulat poistettiin. Maksamisen Pupsi suoritti ite, ja nyt se jo oli oma kiihkeä ittensä antaessaan kukkaron lääkärille ja hinkuessaan namia. :o)

Ajomatkalla kotiin Pipu taisi nukkua alkumatkan taljojen kätköissä ja vielä willamantteli päällä. Sitten se tuli kysymään, josko sopii tulla etupenkille ja pakkohan mun oli ottaa potsku puoliks kaikkuun kartanlukijan paikalle. Pippaliini oli aika väsynyt kotimatkankin ajan. Nyt kotona se vain makoilee rauhassa. Jotain sen kroppa erittää, ku siinä on hiukan erilainen haisu. :o) Toivottavasti neuloista on apua. Vaikka neulat kropassa Pip ontui enempi, näytti ettei se äsken olisi ollut ensinkään jäykkä etuosastaan.

Huonoa on, että näytin Pipan hienon willapalttoon lääkärille ja tämän mukaan etuosa estää hiukan kulkemista ja saattaa osin aiheuttaa jumia, ja siks sitä ei nyt enää käytetä ulkoiltaessa. :o/ Olin ite katsonut samaa ettei kulje normilennokkaasti, mutten halunnut myöntää, ku palttoo niin ihana. Pip saa ottaa Rokin toppatakin käyttöön, ku Roks käyttää niin harvoin.

Kotiohjeeksi sain pitää Pipsin levossa pari vuorokautta. On vältettävä kylmettymistä ja varmistettava riittävä juominen kuonan huuhtomiseksi. Keitin iltaruuan lihat, ni siitä sai paljon herkkua lihalientä, johon vielä lisään nutrisalia. Pippis tykkäsi kovasti ja velikoira Rokki näytti kovin kateelliselta. Sain lisäksi ohjeistuksen käsitellä Pipan kämmenselän luita, joitten liikkuvuus oli huono.

Rokki on nykyään niin reipas. Nuorenahan se pelkäsi autoja, mutta nyt ei edes vieraassa paikassa pimeässä kulkevat autot saa sitä kääntämään päätä eikä se koita väistää. Ja että se oli hienosti ääneti nukkumassa vastaanoton nurkassa kevythäkissä Pipsiä tutkittaessa. :o)

Edelliseen päivitykseen unohtui kirjoitella, että onnasi hankkia lisenssi ja sain jopa ilmoitettua Rokin WeCAn kissoihin 6.1. :o) Tuo agilityliiton ilmojärjestelmä vaikutti varsin ymmärrettävältä. :o)