Viime vuonna oltiin Klagissa ekaa kertaa, joten nyt oltiin jo melkein
Kokkolan kesäkisain veteraaneja :o) Viimeksi oltiin ykkösissä ja
tehtiin viisi hyljättyä rataa. Ja nyt kun ollaan noustu juuri kolmosiin
ja radat ovat kinkkisiä, pelkäsin viiden hyllyn viikonloppua.
Matkaan lähdettiin perjantaiaamuna. Oltiin Tuulan ja lagottojen
kyydissä. Pip käyttäytyi matkat tosi fiksusti kuten myös leirintäalueen
mökissä, joka jaettiin heidän kanssaan. Pientä kähinää tuli nuoremman
lagoton kanssa, mutta se lopetettiin heti. Sää oli perjantaina ja
lauantaina pilvipouta, kun taas sunnuntaina satoi. Paluu oli onneksi
vasta maanantaina, ettei tarvinnut pitkän kisapäivän päätteeksi istua
montaa tuntia autossa.
Perjantai-iltana oli yksi startti. Siitä tuli hylly. Lauantaina olin
ekan lähdön paljain jaloin nurmikentällä, siitä hylly kuten myös
lauantai-illan kisasta. Sunnuntain eka oli jo aika lähellä tulosta,
mutta liian ajoissa käänsin kroppaani ja Pip sujahti putken väärään
päähän. Mutta sunnuntain viimeinen eli hyppyrata meni melkoisen hyvin.
Märällä nurmikolla ei ollut miellyttävä juosta, mutta saatiin
suoritettua se kunnialla ilman virheitä ja ilman Pipan
liukastelua ;o) Ja koska virheettömistä radoista nopeimman teki Pippa
Pippuri, se oli sitten NOLLAVOITTO ;OD Otin kaarteet
tarkoituksella vielä hiukan laajempina kuin normaalisti (mullahan
on ihan liian laajat, epätaloudelliset kaarteet Pipsulaista ohjatessa),
mutta olen tyytyväinen nassin pysymisestä pystyssä, sillä jotkin koirat
liukastelivat tosi ruokottamasti. Tuomarina tällä hyppyradalla (E-kisa)
oli Kari Jalonen. Muuta radat olivat Anne Saviojan (A, B,
D) ja samaisen Jalosen (C) käsialaa.
Päivät venyivät hirvittävän pitkiksi. Eka startti ehkä kahden maissa ja
toinen mahdollisesti yhdeksältä. Sunnuntaina oli sentään maksit ennen
pienempiä koiria, ja homma oli loppu aavistuksen aiemmin. En ollut
seuraamassa edes jokaista oman seuralaisen starttia, koska piti olla
Pipan kanssa, että se pysyi rauhallisena. Mökiltä oli matkaa reilu sata
metriä agikentälle, joten makoiltiin siellä rauhassa. Pippa jaksoi
hienosti. Se oli ollut hirveän hulluna ennen yhtäkään lähtöä, istui
joka kerta nätisti, ei alkanut nostella persustaan ennen lupaa. Se
kuunteli mua hirveän hienosti, mutta ei pystynyt tekemään agiradoilla
tulosta mun ohjausvirheitten ja radan unohtamisten takia.
Sunnuntai-iltana oltiin kumpikin hirveän väsyneitä kisojen ja
leirintäalue-elämän takia, joten olen kovin ylpeä meen viimeisestä
ponnistuksesta, mikä riitti voittoon :o)
Pipan sisko Enki kisasi kakkosissa. Se teki parit hylyt, kaksi
virheellistä tulosta ja hyppäriltä nollavoiton!! Tuo päivä oli
aavesilmille loistava hyppäripäivä :oD Velikoira Niklas ei tainnut
saada tulosta, se kisasi startit A,B,C. Tuula sai kummankin lagottonsa
kanssa tehtyä virhettömät radat, ne vain kaipaisivat hiukkasen lisää
vauhtia.
Tosi hyvä reissu :o) Pippa on iän myötä rauhoittunut, ja voi jo sanoa
nautinnoksi sen kanssa maailmalla oloa, kun pahimmat hötkyilyt on
hötkyilty. Myönnettäköön, että sorsille piti vähän käydä uhoamassa,
mutta muuten käytös oli mitä fiksuinta. Ei olis lainkaan ikävä ajatus
lähteä Klagiin ensi kesänäkin :o)
tiistai, 17. heinäkuu 2007
Kommentit