Onneks ei jääty sunnuntaiksi agin akrsintakisoihin. Heräsin aamulla niin pääkipuisena eikä olo helpannut koko päivänä, vaikka särkylääkkeitä tuli nautiskeltua. Koiruset makas lähes tiedottomina koko sunnuntain. Illalla oli agiharkat, johon mentiin pikakäynnille. Matkalla ajoin tien reunukseen sillen, et auton etutilsa rikki :o( Jotenkin päästiin kentälle. Oli niin huono olo, että kun koklattiin parin viikon päästä olevan kaupunkitaistelun (WeCA, RKS, WUH, me) rataa, ni se meni ihan mun ärisemiseks :o/ Kotiin lähtiessä rikkoutuneen eturenkaan tilalla oli vararengas, ja pohdin, näyttikö takatilsa ihan normaalilta.

Aamulla piti lähteä kauan suunnitellulle retkelle mun veljen perheen kanssa, kohde  Puurijärvi-Isosuon kansallispuisto. Heti herättyäni katoin auton takatilsaa, ja jihuu, kunnossa :o) Ja useampaan päivään oli eka kerta, että pää ei ollut kipeä. Arktinen eläin kun olen, ei helle sovi mulle. Olin liian ajoissa onnellinen, sillä kun lähdettiin matkaan, ajettiin jokunen sata metriä ja kumi ihan tyhjä :o( Kansallispuistoilu peruuntui ja odottelin rengasliikkeen ihmistä, kun ei varapyöriä on vaan yks. Renkaat saatiin kuntoon, eikä onneks tarvinnut uusia kumpaakaan vannetta. Hunajaisen hinnan sain silti maksaa. :o/ Nyt tarvii tarkkaan miettiä, mistä rahanmenoista tinkiä, koirahommeleista ei ainakaan ;o)

Koiruset on edelleen hiukan nuutuneita, joten Rokin kanssa on tehty vaan tavaroitten antamista mulle, ulkona luoksetulemista, kontaktia, luvan odottamista ja istumista. Pippa pääsi minimaalisesti agikentälle, että voikin onnata niin upeasti ;oD Ensin puomilla kontakteja: ylösmenoja yhtees ehkä parisenkymmentä ja alastuloja liki kymmenen. Naksutin Pipsulaiselle ja se oli ihan loistava! Vikalla kertaa löytyi alastulolta meen suosikkipatu eli hieno nahkainen kait TSAU:n kisoista voitettu. Piletyksen jälkeen A:lle. Siinä en pysäytä ylhäälle mennessä eli alastuloja varmaan puolisen tusinaa, jälleen naksutuksia ja loppuun patuleikki :o) Pip oli ihan super!! Autonrengasketutukset unohtui aivan täysin :o)

Oltiin käppäilemässä Tuulan ja lagottojen kanssa. Kivasti alkaa olla ysin maissa viileämpi ilma ja metsässä voi jopa nauttia :o) En oo tainnut muistaa kirjata Rokin silmätippoja. Sillä alkoi tulla vihreänsävyistä romppua silmistä, joten soitin eläinlääkärille. Ei tarvinnut lähteä näyttämään vaan saatiin resepti suoraan apteekkiin. Roks ei tykkää lainkaan tipoista, on kai hiukka aikaa vaikea nähdä. Nyt poju on huomannut, että tipat pannaan, vaikka koiottaisi rimpuilla, aika äkkiä se antoi periks. Muutama päivä vielä piksun kiusaamista, sit saa tippaset jäädä.