Meidän piti pikaisesti käydä kylässä, joten kävin tekemässä jäljen ja
vanhentumisajaksi vieraisille. Jämähdettiinkin sinne pitemmäksi aikaa,
joten jälki ehti vanheta kaksi tuntia. Paikkana oli varikon lähiseudun
kivan kosteahko varpuinen, sammalinen metsä. Pituutta arviolta vajaa
puoli kilsaa ja keppejä kahdeksan. Pip lähti hienosti etsimään jälkeä
edeten reippaasti, mutta hitsit lähti takajäljelle. Vaihdettiin suunta,
ja meno oli ihan suht hyvää. Pip seurasi jälkeä ehkä nenä aavistuksen
korkealla, ja muutama suora kulma tuotti mulle harmaita hiuksia, mutta
selvittiin jotenkin :o) Kaikki kepit Pipsu toi mulle, ja jälkeä pitkin
mentiin noita muutamaa kulmahörhöilyä lukuun ottamatta. Pitäs käydä
tallomassa jälki joka päivä töistä palatessa, mut saamaton mikä
saamaton. Ja myös nurmikolle vois tehdä runsaskulmaisia jälkiä, ja
täytyy kenties harkita niitten merkkaamista. En näet osaa lukea Pippaa
tarpeeksi hyvin, se kun on ehkä tarpeettoman eloisa jälkikoiraksi :o)
keskiviikko, 5. syyskuu 2007
Kommentit