Eilen lauantaina oltiin Tuulan ja lagottojen
kanssa kävelyllä ja agikentällä. Ei se varsinaista agia ole, mutta
jotain pientä ettei ihan kaikki unohtuisi. Keppien haku kun lähetin
keppejä katsottaessa oikealta puolelta ei sujunut kovin hyvin. Pip oli
kuumentunut Sinnaa seuratessa ja hinku oli niin kova, ettei eka väli
löytynyt. Hetken rauhallinen makuu maassa (ja ehkä siinä pieni
miettiminen) ja kulmaan helpotusta, niin saatiin jotenkin homma
kuntoon. Pitää muistaa käydä silloin tällöin kentällä tekemässä noita.
Tekniikkahyppelyä (neljän aidan sarja) tehtiin taas, useampi toisto ja
kerran taisi rima tippua, hyvin meni. :o) Puomilla oli taas hiukan
jarruttelua ennen ylösmenokontaktia. Nami houkutteeksi, niin rupesi
onnaamaan. ;o) Alasmenolla odotti alkuvaiheessa nännis tai pallo,
toimii upeasti eli rivakka hallittu alastulo 2 on 2 off :oD
Loppuvaiheessa uskalsin koklata ilman lelua odottamassa, Pippa meni
hienosti oikealle kohdalle, riemunkiljahdus ja ja lelu lensi ;oD
Hiukkasen hypeltiin neliössäkin.
Tänään mentiin kanssa pikaisesti agiesteille. Ylösmeno vaati jälleen
namin. Mun pitää siis olla superhyvä kehumaan ja tehdään
kauhiasti toistoja, jos saatas toi kuntoon. Alastuloissa ei mitään
negatiivita mainittavaa :oD Kepit tehtiin kerran, hienot :o)
Tekniikkahyppely viitisen kertaa, sutjakkaa menoa.
Ennen agikentälle menoa käväistiin jäljellä. Kävin tekemässä se Pipan
odotellessa kotona. Mentiin metsälle, vetäsin valjaat ja liinan takin
sisältä. Pip nosti nokan, ja alkoi haistella ilmaa mun virittäessä
vehkeet päälle. Uskomaton jana, näytin mihin suuntaan pieni
rauhoittuminen ja sitten lähetys, upea eteneminen kuonostin maassa ja
hieno reagointi jälkeen ja heti oikea suunta ;oD Jipii!! Pituus
jäljellä puolisen kilsaa jälleen varpuisassa maastossa, välillä
niukempaa kasvustoa, ei teräviä kulmia, kymmenen keppiä sekä kolmisen
vartin vanhennus. Vauhti oli rivakka, mutta tarkkuus silti hyvä.
Pikkusen ehkä pitäis koittaa rauhoittaa menoa, mut Pippa tekee kaiken
luonnostaan niin nopeasti enkä ite osaa jälkijuttuja niin hyvin, että
mun jarrutuksesta tuntuu tulevan ongelmia eikä hidastumista. Ehkä me
joskus opitaan ja rauhoitutaan ;o) Keppejä löyty vyölaukusta yhdeksän
kipaletta jäljen loputtua, olin kyl niitä vastaanottaessa laskevinani
kymmeneen. Joka tapaukses yks puuttu, joko tiputin tai jäi nostamatta.
Loppumainnnaks vielä, että tuli pikkuriikkisen räntää just, ku Pippa
rupes nenähommiin :o)
sunnuntai, 30. joulukuu 2007
Kommentit