Nopeasti kului koko viikko, enkä saanut aikaiseksi naputella tänne mitään. Töissä on aikas kiire, viimeiset viikot ennen kesää menossa, joten sekin häiritsee koiraelämää.

Maanantaina koissut olivat vielä puolitajuttomia rankan viikonlopun takia, nukuskelivat ankarasti. Tiistain kohokohta oli, että käytiin Hiirijärvellä ja meille näytettiin kolme peltoaluetta, joilla saadaan jäljestää!! Jesh :o) Torstaina ja perjantaina oli agiharkat. Torstain tekniikkapätkät meni ok, mutta perjantaina olin ite turhan väsynyt ja pakkasin kärttyilemään :o/ Tänään sunnuntaina oli Hossussa talkoot, siirrettiin agiestevarasto omalle paikalleen. Roks nukuskeli autossa, mutta Pip pääsi jossain vaiheessa mukaan. Sillä oli kivaa, sillä bortsupoika Dixie oli myös hommissa mukana. Romppanen pääsi mukaan vain pieneksi hetkeksi, jotta sai kuunnella mootorisahan ääntä, haistaa bensan krääsän ja näki ison traktorin.

Lauantaina taktikoin. Pakkasin autoon kaksi lähes nukkuvaa koiraa ja herkullisia pieniä keitettyjä possunsydämen paloja rasiallisen. Ajoin auton näkösuojaan, talloin kummallekin hömpöttäjälle jäljet pellolle. Rokilla taisi olla parikymmenmetrinen, joka askeleella kaks lihanpalaa. Roks oli aika rauhallinen, vaikka taisi aavistaa mistä kyse. Annoin sen itse mennä jäljelle ja alkaa homman, en siis näyttänyt tällä kertaa alkua kädella toppuutellen. Se huomasi superhyvät herkkuset ja seurasi jäljeä tarkkaan, vähän tahto vauhti nousta, mutta olin ite rauhalinen ja tarkkana, ettei päässyt etenemään hutiloiden. Pari kertaa pojua taisi harmittaa, ettei saanut edetä rajumpaa vauhtia, kuonostin nousi, mutta silleen ei saavuttanut mitään ja oli pakko jatkaa haistotyötä ja ottaa herkut sieltä. Tosi onnistunut harkka ;oD Pipan jäljenpätkä oli toisessa reunassa peltoa, tää peltohan on sellaista niittyä, missä ei viljellä tällä hetkellä mitään. Pipan jälki oli myös lyhyt, ei varmaan sataa metriä. Laitin sinne tänne muutamaan askeleeseen peräkkäin namit. Pips teki hyvää tarkkaa nenätyötä ;o) Tää oli mulle hyvä opetus, että koiran pitää olla tosi rauhallinen jäljelle mentäessä, kun ovat kumpikin aikas kiihkeää ja innostuvaa sorttia. Rokin kanssa erikoistarkkuus siihen, että Pip ei saa hötkyillä autossa saaden pentusenkin kiihkeäksi. Ja auto pitää saada kunnolla piiloon.

Rokin kanssa menee taas paremmin :o) Se pitää hienosti yhteyttä muhun metsällä oltaessa. Vaikka se on ihan hulluna Pippaan, seuraa se mua, jos mennään eri suuntiin :o) Luoksetulo onnistuu jopa pienesssä häiriössä! Kontaktin naksuttelu on ollut siis kannattavaa ;oD Koiruset on nyt saaneet hiukkasen niukemmin huomiota, sillä koulu painaa päälle, ehkä sekin saa ne arvostamaan laatuaikaa mun kanssa. Romppanen pääsi yksien agiharkkojen yhteydessä leikkimään hoffityttö Lempin kanssa. Leikki oli nyt nätimpää, toki näistä tyypeistä ärinääkin lähti. Lempi oli leikin jälkeen turkki veressä, sillä jäppisen hampaitten vaihtuminen on parhaimmillaan vai pahimmillaanko lie.

Rokin suu haisee ihan vereltä hampivaihtumisen takia. Se ei saa kunnolla purtua. Ennen ku tajusin tilanteen, annoin sille hammasharjaksi ruuan perään ohkasen rouhepuruluutikkusen. Se kolisutteli sitä suussa ja valitti. Ihmettelin käytöstä, ku yleensä niin rivakkaa tahtia nauskasee luut. Viiden minuutin päästä katsoin, luu kokonainen ja ihan limainen, ei siitä saanut mitään irti. Onneks Rokki on keksinyt sopivaa purtavaa kierrätyspaperipussista. Kananmunakenno on just eikä sopivaa purtavaa tällä hetkellä ;o) Nystyräinen kumipallo tuntuu myös hyvältä suussa. Iso osa hampaista on jo pysyviä, kulmureita jäljellä enää yks. Uudet hampaat on tosi isoja, ei näytäis lainkaan sopivan tohon kuonoon ;o) Ehkä se kuonostinkin tosta vielä kasvaa ;oD

Pippa on saanut harkkailla turhan laiskasti, hyvin niukasti tottelevaisuutta liike pari jonain päivänä. Hossussa on käyty pk-esteillä tekemässä noutoja. Pippa tekee upeaa työtä, mutta kapulan heitto ei onnistu multa lainkaan hyvin. Tänään sain ohjeen, että kannattaa heittää yläkautta, vähän ku kuulaa työntäs, täytyy koklata. Onhan Pipan tylsä odotella, jos vasta vaikkapa neljennellä kerralla saa kapulan ylitte. Että mun plikallani on teknisesti kauniit esteitten ylitykset, määrätietoinen A eikä edes hipase metristä hyppyä :oD

Nyt on kehkeytynyt koiksuille uusi leikki lenkilä oltaessa. Tähäön asti Pip on saattanut hiukkasen "jahdata" Roksuttajaa, mutta nyt vaihtui suunta. Jänis-Pippa menee kauheaa vauhtia pitkin metsää ja metsästäjä-Rokki juoksee kitisten perässä. Tosi hidashan tuo poju on Pippuriin verrattuna, mutta tästä se lähtee.

Rokki on kunnolla ymmärtänyt noutamisen idean. Se toi voikukan kukan sisään, antoi mulle lahjaksi kun pyysin. Se sai namin tilalle ja heitin kukan takaovesta ulos. Namin syötyään jäpä lähti ulkoa hakemaan sen, palautti ja nautiskeli taas namin. Lelun kanssa yhtä hieno homma ;o) Roskia tietty se kans tuo, kun Pippakin sitä harrastaa. Tosin Romppaselle pitää näyttää vaikkapa nenäliinan pala, että tajuaa tuoda. Rokki on siitä kiva noutaja, että pitää kukkaa, lelua, kiveä tms. hyvällä rauhallisella otteelle eikä sylkäse niin kuin Pips pienenä. Mun pitää pysyä rauhallisena ja huomata kehasta usein tuosta hienosta pitämisestä.
Kuluneesta viikosta mainittakoon vielä viilentynyt sää. Nyt saa taas pukeutua normaaliin tapaan eikä iho ole palanut vaikka aurinkoista olikin ennen sateista viikonloppua. Oliivipuu mutti takapihalle kesäksi, mutta tulikin takaisin sisälle odottamaan hikisempisä säitä. Senkin puraisu olisi luultavasti tuntunut hyvältä hammasvaihtajapojun suussa, mutta julmuri-minä en antanut lupaa Romppasen pienesti koklatessa.