Tampereella piti olla kolme Anders Virtasen rataa, joten sinne. Kisaajia oli kuitenkin niin paljon, että ekan radan tuomaroi Johanna Nyberg. Ilma oli sateinen ja odotus tuntui pitkältä, mutta kivasti meen päivä meni.

Eka rata oli tosi kiva. Keksin siihen sopivan ohjauksen ja se jopa toteutui ;o) Radalla sai itse pysyteltyä ikään kuin sisäkaarteessa ja koiruus hoiti juoksemisen :o) Pippa päästeli komeasti, ihanneaika alittui 12,99 sekunnilla eikä ensinkään virheitä. Sijoitus oli 3/34. Sellainen vielä mainittakoon, että Pippa oli heti toisena maxi-koirana ja autolla ollessa kuulin ekalle koiralle puhallettavan lähtöluvan, meinas siis tulla kiire. Ihmeesti sain Pipsin istumaan, vaikka tultiin lähtöalueelle juosten.

Toinen rata oli myös kontaktirata. Siinä oli pyöritystä, ja muutaman kerran huomasin olevani väärässä paikassa, en lainkaan suunnitelman mukaisessa. Varsinkin loppu oli tökkö, mutta hartiavoimin se vietiin maaliin asti. Virheitä ei tullut ja aika oli -7,79, mikä oli sijana 8/35. Suuhun jäi räpellyksen maku. Kolmas rata oli hyppäri. Siinä oli muutama kohta, joihin en keksinyt sopivaa ohjausta, joten Pippahan sen joutui keksimään. Pipan rata ei valitettavasti ollut sama kuin tuomarin ajattelema, joten tulos hylly :o)

Pitää päivä muun jutun kirjoittamisen jälkeen lisätä, että Nybergin radan loppusuoralla oli uusien sääntöjen mukainen sarjaeste. Siis suorassa linjassa neljän metrin välein kolme aitaa. Ei oltu ikinä koitettukaan sitä, joten onneksi kentän laidalla oli harjoitusesteet ja sain rakennettua sarjan sinne. Pip hyppäsi hienosti, mutta sen verran vaativa tuo on, että kisaradalla en uskaltanut edes harkita etenemistä ja vedätystä, sillä silloin olisi varmasti rimat kolisseet.