Vuosi vaihtui ja hengissä ollaan. Tai Rokkihan on se, joka epäilee ilotulituksista selviytymistä. Kaikki sujui paljon paremmin, mitä uskalsin edes toivoa. :o) Puoli viideltä oltiin kävelyllä ja kuultiin yksi pamaus. Roks pani korvat pakojänesasentoon ja hännän matalammalle. Parissakymmenessä sekunnissa se kuitenkin toipui ihan normiksi. Kahdeksan maissa pyysin koiria takapihalle virtsimään, mutta Rokki ei mennyt, vilkuili vaan ovelta mun vierestä. Portsu haki selvästi turvaa, se oli jatkuvasti aika likellä mua. Se makasi pikkusen jäykässä asennossa, mutta ruoka silti maistui. :o) Yhdeksän maissa pantiin päälle dvd-elokuva Mamma Mia! Viritin version, jossa näkyy ABBAn laulujen sanat ja lauloin kovaa mukana. ;o) Sama ellu taidettiin katsoa kolme kertaa, sillä se toimi! Ronspu suostui käymään takapihalla pikapisillä eikä missään vaiheessa mennyt lähättäväksi paniikkikoiraksi. :o) Se jopa alkoi makoilla rennosti. :oP Oon hirmu tyytyväinen.