Yhdeksän jälkeen aamulla mentiin Suvin kanssa ajamaan eilen tehtyjä jälkiä. Pippa verijäljesti taas varsin hienosti. :o) Tää oli typykän viides kerta. Nyt maasto oli taas valittu helposta kohtaa: noin 100 metriä varpumetsää, suora kulma makauksella, 100 metriä haastavampaa maastoa (, jossa itse melkein upposin pariin kohtaan), 90 asteen kulmassa taas makaus ja lopun noin 100 metriä taas varpupohjaa.

Into oli kova. Pakotan Pispun pissimään ennen töihin menoa, ja nyt se jopa kitisi kyykätessään. :o) Näytin sille alkukohdan ja toistelin "veri"-sanaa. Se lähti hienosti matkaan, tosin nenä vähän korkea, liekö maaston helppoutta. Ekan makauksen nassi oikaisi, joten pysäsin ja odottelin niin kauan, että se sen keksi. Ihan liian pahaan paikkaan olin sen laittanut. Tuuli ja tuollainen paikka, huono yhdistelmä, ensi kerralla yritän muistaa käyttää järkeä. :o) Vaativin osa eli takasuora ok, jossain kohtaa pari metriä sivussa, mutta korjasi hienosti. :o) Jäljen teon aikaan tuuli aikas rajusti. Toinen makaus hyvin ilmaistu, Pippa jopa hiukan raapaisi sitä, ehdottomasti justonpalan väärtisti. ;oD Kiirehdin sanomaan sille, että saa jatkaa hommaa, olis pitänyt malttaa vaan odottaa eikä hoputtaa jatklamaan matkaa. Loppu hyvää nenätyötä. Uusi hieno peuransorkka oli käytössä ensi kertaa. Flik löysi sen ja vähän turhan nopeasti sitä kehaisin, olis pitänyt antaa aikaa haistella hetki. Kärpäset olivat vallanneet kaatikohdan ja sorkassa niitä oli hirveästi, mutta ei haitannut taiturikoirusen kissanruuan nauttimista, hyvä herkku ansaitusti. ;oP

Oma käytös suht ok, hieman vielä pitäs maltin kasvaa. Onnas hyvin pysähtyä muutama kerta Pispun nostaessa nokkaa, se alkoi saman tien ottaa maavainua. Makausten paikat suunniteltava todella tarkoin! Etenemisvauhti meillä hyvä, vaikka varsinkin alussa Pippa veti hulluna. Hieno harkka pupulaisella! Ja hienosti jäljesti myös Tyty, uskomaton pieni musta koira. :oD Kiitos Suvi erinomaisesta reeniavusta ja -seurasta. :o)