Kerta Pippa-repukan oikea "käsi" ollut nivelongelmainen ja jo parisen kuukautta niukemmalla liikunnalla, ni höynä-matte päättää kuntouttaa koirusen lihakset uimalla.

Edellinen yö oli kai ollut karmaisevan kylmä, mahtoiko joku sanoa aamulla mittarissa olleen kaks astetta. Mutta jos koiraa rakastaa, ei jokikaan ole kylmä! Ja jos edellisellä kerralla uitiin kymmenen minuuttia, ni nyt uitava viis minsaa enempi! Vartti me siellä mentiin ku pienet majavat ja hiemaisen kinnisteli ihoa alusta loppuun. Nyt pari tuntia on oltu kotona, ja jonkinlainen tunto alkaa palata jalkapohjiin. :o) Toivottavasti Pippa osaa arvostaa tätä. ;o) Ei kai, meil niin kivaa water wubban perässä uidessa, se oli kylmän väärttiä.

Rokki joutui myös pikaisesti jokeen ennen Pispulaista. Vein sen reilun metrin päähän ja kauniilla tyylillä se ui turvaan rantaan. Epäilen suuresti, alkaako se uida. Tajusin, että tuskain kannattaa koittaa sitä uimaan ennen ku vesi lämpimämpää.

Eilen illalla Rokki ja mää oltiin Tuulan koikkusten kans lenkuralla sekä agikentällä. Rokki teki okserin komealla leiskaushypyllä pari kertaa. Sen lisäks viitisen kertaa keinu. Tuula piti keinua ylhäällä, Rok meni sinne namitukseen ja mää nostin alas. Ok toistot. Puomilla ja A:lla kummallakin puolisen tusinaa toistoa. Se pakkaa vetämään hihnassa puomilla, ni päästin sen irti. Uskomattoman kauniit kontaktit se teki! :oD A:lla se kyllä pysäs ok, mut jostain syystä  peffa heitti alas. Siispä loput hihna kaulassa.

Tänään olin seuraamassa PAHAn agilitykoulutuksessa, jossa kouluttajana Marko Mäkelä. Varsin kinkkisen radan oli suunnitelut, että ku olis koirustin, jonka kanssa ite koklata. Sain silti hyvää tietoa, vaikka ei päässytkään agilitaamaan. Tuulan kanssa tykättiin kovasti tästyä kouluttajasta ja myös hänen frouvastaan Maria Aaltosesta, jolla käytiin keväällä Pipan kanssa kerran. Meinataan koittaa, josko päästäs ens talvikaudella heille Mouhijärvelle agioppiin. ;o)