Aamulla oli maassa hiukan lunta, mutta sehän lähti pois saman tien ja taas oli jäljestysilma :o)

Talloin reilun 300 metrin jälen Huovintien kokemäenpuoliseen päähän kosteaan sammal- ja jäkäläpohjaiseen metsään. En katsonut kellosta tarkkaan, mutta noin kolme varttia sitä vanhennettiin. Keppejä oli kahdeksan ja kulmia muutama. Pippa oli turhan innokas, jana meni löperiksi. Luulin sen lähteneen takajäljelle, mutta etsikin jälkeä vasta sieltä, teki siis jostain syystä käännöksen vasempaan. Meni sen vertta kuitenkin metsään päin, että löysi saman tien jäljen ja nyt lähti takajäljelle :o/ Liinakin oli puoliksi puun ympäri ja mää niin sekaisin, että en tajunnut, että olis pitänyt rauhoittaa tilanne ja alkaa uusiksi. Jäljestäessä Pippa teki taas hyvää työtä. Yksi kulma oli vähän pitemmän kaavan kautta ja puolivälin jälken oli yksi korkeamman kuonon väli. Ehkä jälki haisi niin voimakkaasti. Kaikki kepit nousi hienosti :o) Ihan ok reeni, rauhallisuutta meen höyrypäitten pitäs oppia ;oD