Tänään oli taas suht pitkä päivä töissä, mutta nukkuneen näköistä
kuononaamaa tuli vastaan kotiin palatessa, hyvin kait mennyt nukuskelut.
Kolmesta kuuteen Rokilla oli vauhti päällä. Pipan kanssa leikkimistä,
ja se alkaa jo olla niin kivaa, että mun homma on hakea matot nurkista
ja laittaa ne takaisin vähän keskemmälle ;o) Reenattiinkin
pikkiriikkisen eli naksutusta namin ollessa suussa. Huomenna tai koska
muistankaan jatkaa, tehdään niin, että naksaus ja heti perään nami
suuhun. Siitä seuraava aste onkin naks ja nami pöydältä, taskusta tai
jostain. Loppuviimeksi naksaus ja katon, alkaako herra odottaa namia
:o) Ei meinannut naksuttelut onnata lainkaan, aika poukkimista. Mutta
sillä kun ei namia herunut, oli pakko poikaraasun rauhoittua ;o)
Maahanmenoa tehdään niin, että mun nyrkissä nami ja se lattialla. Kun
poju menee maahan, aukeaa käsi välittömästi. Alussa taas Rokilta kesti
keksiä homman juju, mutta keksittyään meni kivasti. Katsekontaktissa
mun käsissä herkkua ja kädet penikan sivuilla: tosi hienosti se
tietää, että katsomalla herksut irtoaa ;o) Oon alkanut sanoa "katso".
Lisäks pyrin vaatimaan katsekontaktin luvakysymistilanteissa: ovesta
meno, sylistä päästäessä ja silleen. Ruokakupilla on editsytty
ihmeesti, toivottavasti en ala luottaa liikaa, ettei vaan tuu
takapakkia. Rokki istu ja katsoo mua. Lasken kuppia rauhallisesti, se
menee jo kuonon alapuolelle ja sitten "ole hyvä" :o)
Pippa oli tänään omalla pitkällä ihanalla metsälenkillä. Koko päivän on
rauhakseltaan satanut lunta, joten metsässä näki tosi hyvin. Ja me
hullut uhmataan susivaaraa ja kuljetaan pääosin ihan metsässä ja
harvemmin poluilla. Paha-minä olin melkein koko aika puhelimessa ja
etsimisleikit jäi tänään tekemäti. Sisällä otettiin tosi hienoa
seuraamista ;o), tosi likeistä eteenliimautumista ja aikas hyviä
kaukkareita :o)
Nyt näyttää aikas hyvältä Pipan ja Rokin suhteen. Luulen Rokin hiukan
käyttäneen pentuuttaan hyväksi, ja nyt en huomauta Pipalle muusta kuin
tavaroitten, huoneen tai mun vahtimisesta. Muutaman kerran Pip on
sanonut pojalle tiukasti, ja sitten plikka melkein pyytää multa
anteeksi, vaikka en sano mitään ja Rokki toipuu parissa sekunnissa
(hämmästyksestään?). Jesh ;oD
maanantai, 3. maaliskuu 2008
Kommentit