Keskiviikon piti olla raju harrastuspäivä, mutta nukuin aikas pitkään, käytiin kävelyllä, siivoiltiin takapihaa ja yhtäkkiä oli jo aika lähteä Poriin. Käytiin menomatkalla ostamassa kolme uutta lampaan taljaa Kannon tilalta. Pihassa juoksi pari nuorta lammasta vapaana, kuulemma väkisin survoutuvat aidasta läpi. Rokkia haukututti ja Pip tarkkaili tilannetta. Valkkasin meille kolme ihanan lämpöistä "koiralaatuista" taljaa. Nukuttiin viime yö niitten päällä, ettei vaan karvanassit sais päähänsä raadella tuollaisia eläimellisen haisuisia. ;o) Porista löytyi uusi kuminen lelu, tanzanian mountain ball sekä puruluita. Nyt oli edukkaasti tiksuja eli Best Friend Piggy puruluutikkua 150 kipaleen pakkauksissa. Meillä niitä nautitaan ruuan jälkeen hammasharjan korvikkeena. :o)

Käväisin  luovuttamassa verta. Ärsyttävää, tuli ekan kerran hiukan heikko olo luovutuksen jälkeen, ja tää oli kuiteskin mun 39. kerta. Päivän piti siis olla puuhakas, mutta en sitten tuon jälkeen uskaltautunut ees kunnon lenkille kuononaamojen kanssa.

Matkan pääkohde oli käydä veljen luona, jossa suunniteltiin agiaitoja. :oD Pätevästi pohdiskeltiin ja piirrettiin sekä tehtiin laskelmia, mitä matskua niihin tarvitaan. Uhkaavasti näyttää siltä, että taidetaan saada neljä omaa aitaa! ;oD Ihana velipoika mulla, kun höynää siskoaan tälleen auttaa!

Rokin turkissa oli pieni puolikostea kohta vielä keskiviikkoaamuna, mutta se kuivui saman tien, kun aamulla lähdettiin liikkeelle. Kumpikin tuoksahtaa nyt ihanan mäntyiseltä. Tänään turkit jo näyttävätkin hyviltä, eilen Roks ihan irtokarvamies.

Eilisillan sisätokoissa toinen teki juttusia mun kanssa ja toinen tyhjensi uudesta kumisesta pallosta namia. Pipu sai ite päättää yhdessä kohtaa, mitä teki ja joka kerta se vaan tahtoi kölliä. Se vääntää ittensä ihanasti mutkalle ja melkein menee selälleen makaamaan. ;o) Hiukan tarvii auttaa namiohjauksella, että pupuli köllii kunnolla selällään. Oikeat tokoliikkeet aussilolla aikas mallikkaita. Rokki teki pikkiriikkisen seuraamisentapaista, useamman toiston sivulle, eteenliimautumista ja jättöjä. Liikkeestä seis upea nyt, kun otin kaksoiskäskyn käyttöön. ;o) Liikkeestä maahan muka vaikea. :o/ Hyvä meininki yleisesti ottaen.

Torstain aamulenksulla tehtiin kävyn etsimistä, mihin Rokin oli vaikea keskittyä, kun Pipan ärsytys olis muka kivempaa. Toki Rokuli alkoi sitten hommiin, ja jopa hienosti. Pippa oli suorastaan taitoeläin. Keppiäkin heiteltiin jokunen kerta. Iltalenkillä oltiin jälleen kerran Tuulan lagottoseurueen kera. Mulla oli tosi pitkästä aikaa pilli mukana, ja uskomattoman hienosti se toimi. Pip on aina tykännyt pillikutsusta, mutta nyt se sujui  Roksiltakin. Aiemmin se vilkaisi vihellyksestä Pippaa ja juoksi sen perässä mun luokse. Nyt oli portsu kaks kertaa ensmäisenä luona.

Iltapäivällä pääsivät korspuset jäljelle, nyt siis ihan pk-tyyliselle, en siis lätrännyt verellä. :o) Rokin jälki ehkä vajaa 150 metriä, kuus keppiä ja vanhennus tunti. Kaarteita oli ja polun ylitys, mut muuten kivaa sammaleista ja varpuista helppoa maastoa. Mun ei tarvinnut lähettää pojua, sillä huomasi ite jälen ja lähtikin hienosti  seuraamaan sitä. Eka keppi löytyi pian ja komeasti nousi. Samalla tavalla jatkui koko jälki, vain keppien luovutukset mulle saisivat olla rauhallisempia. Palkka oli ehkä liian hyvä, kun kepukat lensi ja tippui. Upeasti se reagoi keppeihin, mutta vielä en uskalla jättää löytämiskehua pois vaan pyrin tästä lähin sanomaan ihailevan "hoooiiii" ja varsinaiset kehut luovutuksesta ja nami esille vasta kehun jälkeen. Palkkana oli lihapullaa, cesaria ja nappulaa laitettuina valmiiksi pieniin kippoihin, joihin sai survasta kuonon. Seuraavalla kerralla pidempi jälki ja mulle tarkkuutta kepeillä palkkaamiseen. Roks seurasi hienosti kuonostin maassa ja tuskin oli missään kohtaa yli metrin päässä mun tallomasta, upea suoritus pojjaalta!

Pispu joutui odottamaan, kun Ronspu oli ensin kuonotöissä. Jälki noin puol kilsaa, seitsemän keppiä ja vanhennus ehkä tunti ja vartti. Kierrokset olivat rajut ja äänisaastettakin kuultavissa. Olin kulkenut tienvieruspolkua pitkin hiukan kauemmas, mistä menin metsään. Askeleet näkyivät, kerroin niistä Wispulle ja se alkoi saman tien hommiin, ja hienosti kurvasi hetkosen päästä metsän puolelle. Alku oli helppoa sammalvarpumetsää ja oltiin hienosti jäljellä. Kaks keppiä nousi upeasti, mutta kolmas ja neljäs eivät nousseet, vaikka kuljettiin niitten päältä. Poimin ne ite ja eräs liian kiihkeä hulluna vetävä jäi ilman kahta namppaa. Sen jälkeen se pisti hiukan järkeä peliin ja loppu sujuikin hyvin. Kepit löytyivät ja jopa lopun kamalalla risukko-osuudella pysyttiin jäljellä. :o) Pippa pysyi kyllä jäljellä koko aika, mutta ei pystynyt keskittymään kunnolla, muutaman kerran pysäsin kuonon ollessa turhan korkealla. Vaikka suoritus ei häikäissyt, luotan Pippaan nykyään uskomattoman paljon. Täytyy ottaa itteään niskasta kiinni ja ehdottaa  Tuikulle ja matellensa, josko kimppareenattais ens kesä. Kokeisiin me ei mennä, mutta toisen tallomalla jäjellä olis haasteellisempi olla. :o) Niin ja tästä lähin saa Pippa ajaa jälkensä ensin ja Rokki tokana, jos sillä saataisiin aussieplikka säilyttämään hermonsa. ;o)

Nyt saavat Wisp ja Vonsp iltasapuskansa sisätokostelun palkkana. :o)