Aattona oli olin melko väsynyt, ja ei erikoisempia puuhailtu.
Agiharkattiin Tuulan kanssa pienesti Hossussa. Ennen ja sen jälkeen
käytiin kävelyllä metsässä. Tuulalla oli Sinna ja lagottopoika Leksu ja
mullla kumpainenkin hömpöttäjä. Rokki on vähän sika, se hyväksikäyttää
pentuuttaan ja ärsyttää vanhempia koiria. Leksu murahti muutaman kerran
ja sai sen jälkeen olla rauhassa suurimman osan ajasta, mutta Sinna ei
osannut sanoa riittävän selvästi. Rokki piti Sinnaa vinkulelunaan :o/
Rokin röyhkeys ei ole aina kivaa, nytkin se kerran juoksi ihan täysillä
päin lagottoja, eikä nämä sanoneet mitään. Onneks Pippa on ollut viime
ajat aika tiukka Romppaselle.
Vapunpäivänä Rokki sai elämänsä ekan oikean luun, päälle 15-senttisen
puoliksi halkaistun naudan jalkaluun palan. Se murisi mulle :o( Oon
useasti "häirinnyt" sen ruokailua, käynyt lisäämässä ruokaa sen
syödessä tai ottanut kupin hetkeksi pois ja lisännyt ja heti takas. Nyt
se siis tarras heti kiinni luuhun koko suun otteella, melkein jäkistyi,
kun estin sen lähdön pois pyyheliinan päältä. Kun menin hetken päästä
lähelle, se murisi. Siispä häiriköin sitä oikein urakalla. Menin
sanomaan lähelle iloisesti, että hieno luu ja annoin kinkkua.
Vähitellen aloin koskea luuta, sitten otin sen hetkeksi käteen. Ja joka
kerta se sai kinkkua ja heti luun takaisin. Muutaman kerran piti
jäppinen murinaa, sanoin ei. Hyvä, että tämä selvisi nyt nelikuisena,
että arvokasta saalista se puolustaa multakin. Siispä annan koiksuille
luita ja totutan Romppasta ajatukseen, etten oo uhka sen luun
syönnille. Pistin Pipan ja Rokin syömään eri puolille aitaa. Rokki söi
tunnin aktiivisesti, laiskasti puolisen tuntia ja puolisen tuntia luu
vielä liki unohdettuna ja sitten pois.
Illalla meillä oli
agiharkat, jätin Rokin tirsailemaan kotiin. Mun vetämä reeni ja tehtiin
kahta kuuden aidan pätkää, jotka oli joskus talvella osia Janita
Leinosen radasta. Tosi ikävä keppikulma, keppien takaa ohjaaminen
putkeen, suora putki jota ennen ja jonka jälkeen tarkka ohjaus.
Koirusia oli yhteensä neljä, pätkissä riitti kaikille haastavuutta :o)
Ja kotiläksyjäkin vähän annettiin ;o)
Perjantaina eli 2.5.
mulla oli vapaa päivä. Lähdettiin käymään Porissa. Mun piti tehdä hyvä
teko ja luovuttaa verta, mutta tunnin jonotus ei sopinut mun
suunnitelmiin ja luovutuksesta luovuttava. Karvanassit olis kypsyneet
autossa odottaessaan. Käväistiin Porin lemmikkikeskuksessa.
Sieltä hankittiin uusi isompi vesikuppi ja pari tarjouksessa olevaa
makuualustaa tarttui mukaan. Kongia ei ollut, toivottavasti ens
kerralla saadaan yks lisää.
Perjantai-illalla oli Kaitsun
vetämät agiharkat. Että oon tyytyväinen harjoitusradanpätkiin ja
Pippaan :o) A:ta junnattiin eestaas todella monta kertaa ja Pips hoiti
kontaktit täydellisesti ;o) Kontaktilta mentiin vuorotellen yhteen
neljästä houkuttelevasta putken päästä, ja sen jälkeen kahdeksikko
putkilla. Lyhyitä ratoja tehtiin useampia, ja tosi hyvä kontaktireeni
tuli.
Rokki oli noissa reeneissä mukana, naksuttelin sille
kontaktista kun pidin sitä ulkona. Suht kivasti se onnistui. Sitten
tuli mieleen, että reenataan hampaitten näyttöä. Ensin Roks mun sylissä
ja pikkusen vastusteli, mutta saatiin silti katottua ja nakkia palkaks.
Toinenkin kerta mun sylissä, katsojana kipsikätinen treenikaveri. Nyt
Rokki oli ihan kauhuissaan, se vastusti purren ja kynsien sekä piti
järisyttävää huutoa, niinku pentulaista tapettu ois. Hampaat katottiin,
ja Rokkikin siitä toipui. Vielä kolme henkilöä lisää. Nyt oli poju
maassa ja homma aloitettiin antamalla nakkia, sitten katsottiin ja taas
nakkia. Nyt minimaalista vastustusta, ja sujui nätisti. Aletaan tästä
lähin hyödyntää mahdollisimman paljon koiraihmisiä, pyydetään
vilkaisemaan hampaat. Ja ensin namitus, sitten katsominen ja
loppupalkka. Hiemaisen olin yllättänyt Rokin huudosta ja
vastustuksesta, hyvä tämänkin huomaaminen nyt. Poika alkaa kai etsiä
rajojaan. Ja sen tiedän, että Pipan on annettava nyt sanoa Rokille
selvästi, muuten tulee myöhemmin tappeluita, sellaisia ärripurreja nuo
haukkumalaatorit ovat.
Tänään lauantaina olin pitkän päivän
töissä pk-kokeessa. Kotiin palatessa talloin Pipalle pitkän jäljen,
alle kilometrinen kyllä. 12 keppiä, yks terävä ja jokunen suora kulma,
paikka hotellin seutukunnilla. Pippa ei tehnyt tarkkaa työtä kuin
muutamassa kohdassa. Kuuman ilman takia pakkasi läähättämäänkin.
Keppejä löytyi 11 ja kahteen otteeseen jälki meni hukkaan.
Uskallankohan yrittää meitä kesäkuulle kokeeseen, eilen olin vielä
kovasti menossa :o) Aamulla tein Rokille kymmenisen metrin
jäljentapaisen nurmikolle, joka askeleen kannassa ja varpaissa
turvotettu nappula. Meno oli taas kiihkeä, sain alussa rauhoitettua
kivasti ja se eteni hyvin. Jokin nappula taisi tosin jäädä. Sille
tarttis keksiä jokin pieni valjas, että ei panta satuta kaulaa. Ite
jäljen pitää olla hyvin namitettu, ja loppupalkka voi olla
vaatimattomampi, että jäpä alkais olla rauhallisempi.
Pipan
kanssa on tottelevaisuutta tehty hiukka päivittääin. Mainittavaa
Hossussa metrisen pk-esteen taakse heitetyn kapulan nouto upeasti.
Mennessä tais hiukan osua esteeseen, mutta palatessa hienosti
koskematta. Pip oli erinomaisen kiihkeä, upea lähtö ja rivakka tarkka
palautus ;oD Vain ohjaajan söhriminen häiritsi, sain kapulan aidan
taakse vasta neljännellä tai viidennellä heittoyrityksellä.
Rokki on tunnustellut, millaiselta tuntuu pitää metallia suussa.
Ruokalusikalla kerran kotona ja kerran pihalla. Hyvin se kiinnostuu
lusikasta, pakko jollain kertaa vähän raapaista, mutta suuhun se pitää
saada :o) Kehumalla sain hienosti nostamaan lusikan ja jopa kerkisin
ottaa siitä kiinni ja "kiitoksella" irrotus ja vaihto namiin. Muutenkin
Rokki on alkanut taas paremmin tajuta, että mulle kantaa kaikkea sälää.
Vaihdan tietysti namiin. Olkkarin pöydälläkin on peltirasia, jossa
koikkusten omia nappuloita palkaksi. Saalisleikkiä koklattiin taas
opetella. Muutaman kerran edellinen patukka tippui hyvin, mutta sitten
tuli vissiin liimassa oleva patu, kun ei millään irrottanut suusta :o)
Pienin askelin toivottavasti aletaan oppia. Kosketuslustaa koitin
pentuliinille naksuttaa. Ei ihan tainnut poju Rokki tajuta, jatkamme
harjoitusta. Ulkona luoksetulo on alkanut sujua kivasti, tosin rajussa
häiriössä edes juuri koita, ettei kutsu kärsi inflaatiota ku pitäisi
luultavasti pitkään huudella. Pillin kaksi puhallusta on myös tosi
toimiva luoksetulokutsu, melkein jopa kivempi, kun kerran saa juosta
Pipan kanssa kilpaa ja voittaja saa multa ensin namin ;oD
Loppuun vielä maininta harmittavasta asiasta: Pipan korvan seutuvilta
löytyi punkki. Se oli ehtinyt jo pullistua :o( Nyppäsin irti ja
puhdistin kohdan. Jotenkin oon niin pitänyt meen lenkkimaastoja kuivssa
kangasmetsissä niin punkkiturvallisina, mutta kyllähän me pikaisesti
käydään muuallakin. Tarvii alkaa syynätä tarkkaan noitten kahdet nahat.
Ja tarvii myös miettiä punkintorjuntaa, jos vielä löytyy.
lauantai, 3. toukokuu 2008
Kommentit