Aattona oli olin melko väsynyt, ja ei erikoisempia puuhailtu. Agiharkattiin Tuulan kanssa pienesti Hossussa. Ennen ja sen jälkeen käytiin kävelyllä metsässä. Tuulalla oli Sinna ja lagottopoika Leksu ja mullla kumpainenkin hömpöttäjä. Rokki on vähän sika, se hyväksikäyttää pentuuttaan ja ärsyttää vanhempia koiria. Leksu murahti muutaman kerran ja sai sen jälkeen olla rauhassa suurimman osan ajasta, mutta Sinna ei osannut sanoa riittävän selvästi. Rokki piti Sinnaa vinkulelunaan :o/ Rokin röyhkeys ei ole aina kivaa, nytkin se kerran juoksi ihan täysillä päin lagottoja, eikä nämä sanoneet mitään. Onneks Pippa on ollut viime ajat aika tiukka Romppaselle.

Vapunpäivänä Rokki sai elämänsä ekan oikean luun, päälle 15-senttisen puoliksi halkaistun naudan jalkaluun palan. Se murisi mulle :o( Oon useasti "häirinnyt" sen ruokailua, käynyt lisäämässä ruokaa sen syödessä tai ottanut kupin hetkeksi pois ja lisännyt ja heti takas. Nyt se siis tarras heti kiinni luuhun koko suun otteella, melkein jäkistyi, kun estin sen lähdön pois pyyheliinan päältä. Kun menin hetken päästä lähelle, se murisi. Siispä häiriköin sitä oikein urakalla. Menin sanomaan lähelle iloisesti, että hieno luu ja annoin kinkkua. Vähitellen aloin koskea luuta, sitten otin sen hetkeksi käteen. Ja joka kerta se sai kinkkua ja heti luun takaisin. Muutaman kerran piti jäppinen murinaa, sanoin ei. Hyvä, että tämä selvisi nyt nelikuisena, että arvokasta saalista se puolustaa multakin. Siispä annan koiksuille luita ja totutan Romppasta ajatukseen, etten oo uhka sen luun syönnille. Pistin Pipan ja Rokin syömään eri puolille aitaa. Rokki söi tunnin aktiivisesti, laiskasti puolisen tuntia ja puolisen tuntia luu vielä liki unohdettuna ja sitten pois.

Illalla meillä oli agiharkat, jätin Rokin tirsailemaan kotiin. Mun vetämä reeni ja tehtiin kahta kuuden aidan pätkää, jotka oli joskus talvella osia Janita Leinosen radasta. Tosi ikävä keppikulma, keppien takaa ohjaaminen putkeen, suora putki jota ennen ja jonka jälkeen tarkka ohjaus. Koirusia oli yhteensä neljä, pätkissä riitti kaikille haastavuutta :o) Ja kotiläksyjäkin vähän annettiin ;o)

Perjantaina eli 2.5. mulla oli vapaa päivä. Lähdettiin käymään Porissa. Mun piti tehdä hyvä teko ja luovuttaa verta, mutta tunnin jonotus ei sopinut mun suunnitelmiin ja luovutuksesta luovuttava. Karvanassit olis kypsyneet autossa odottaessaan. Käväistiin Porin lemmikkikeskuksessa. Sieltä hankittiin uusi isompi vesikuppi ja pari tarjouksessa olevaa makuualustaa tarttui mukaan. Kongia ei ollut, toivottavasti ens kerralla saadaan yks lisää.

Perjantai-illalla oli Kaitsun vetämät agiharkat. Että oon tyytyväinen harjoitusradanpätkiin ja Pippaan :o) A:ta junnattiin eestaas todella monta kertaa ja Pips hoiti kontaktit täydellisesti ;o) Kontaktilta mentiin vuorotellen yhteen neljästä houkuttelevasta putken päästä, ja sen jälkeen kahdeksikko putkilla. Lyhyitä ratoja tehtiin useampia, ja tosi hyvä kontaktireeni tuli.

Rokki oli noissa reeneissä mukana, naksuttelin sille kontaktista kun pidin sitä ulkona. Suht kivasti se onnistui. Sitten tuli mieleen, että reenataan hampaitten näyttöä. Ensin Roks mun sylissä ja pikkusen vastusteli, mutta saatiin silti katottua ja nakkia palkaks. Toinenkin kerta mun sylissä, katsojana kipsikätinen treenikaveri. Nyt Rokki oli ihan kauhuissaan, se vastusti purren ja kynsien sekä piti järisyttävää huutoa, niinku pentulaista tapettu ois. Hampaat katottiin, ja Rokkikin siitä toipui. Vielä kolme henkilöä lisää. Nyt oli poju maassa ja homma aloitettiin antamalla nakkia, sitten katsottiin ja taas nakkia. Nyt minimaalista vastustusta, ja sujui nätisti. Aletaan tästä lähin hyödyntää mahdollisimman paljon koiraihmisiä, pyydetään vilkaisemaan hampaat. Ja ensin namitus, sitten katsominen ja loppupalkka. Hiemaisen olin yllättänyt Rokin huudosta ja vastustuksesta, hyvä tämänkin huomaaminen nyt. Poika alkaa kai etsiä rajojaan. Ja sen tiedän, että Pipan on annettava nyt sanoa Rokille selvästi, muuten tulee myöhemmin tappeluita, sellaisia ärripurreja nuo haukkumalaatorit ovat.

Tänään lauantaina olin pitkän päivän töissä pk-kokeessa. Kotiin palatessa talloin Pipalle pitkän jäljen, alle kilometrinen kyllä. 12 keppiä, yks terävä ja jokunen suora kulma, paikka hotellin seutukunnilla. Pippa ei tehnyt tarkkaa työtä kuin muutamassa kohdassa. Kuuman ilman takia pakkasi läähättämäänkin. Keppejä löytyi 11 ja kahteen otteeseen jälki meni hukkaan. Uskallankohan yrittää meitä kesäkuulle kokeeseen, eilen olin vielä kovasti menossa :o) Aamulla tein Rokille kymmenisen metrin jäljentapaisen nurmikolle, joka askeleen kannassa ja varpaissa turvotettu nappula. Meno oli taas kiihkeä, sain alussa rauhoitettua kivasti ja se eteni hyvin. Jokin nappula taisi tosin jäädä. Sille tarttis keksiä jokin pieni valjas, että ei panta satuta kaulaa. Ite jäljen pitää olla hyvin namitettu, ja loppupalkka voi olla vaatimattomampi, että jäpä alkais olla rauhallisempi.

Pipan kanssa on tottelevaisuutta tehty hiukka päivittääin. Mainittavaa Hossussa metrisen pk-esteen taakse heitetyn kapulan nouto upeasti. Mennessä tais hiukan osua esteeseen, mutta palatessa hienosti koskematta. Pip oli erinomaisen kiihkeä, upea lähtö ja rivakka tarkka palautus ;oD Vain ohjaajan söhriminen häiritsi, sain kapulan aidan taakse vasta neljännellä tai viidennellä heittoyrityksellä.

Rokki on tunnustellut, millaiselta tuntuu pitää metallia suussa. Ruokalusikalla kerran kotona ja kerran pihalla. Hyvin se kiinnostuu lusikasta, pakko jollain kertaa vähän raapaista, mutta suuhun se pitää saada :o) Kehumalla sain hienosti nostamaan lusikan ja jopa kerkisin ottaa siitä kiinni ja "kiitoksella" irrotus ja vaihto namiin. Muutenkin Rokki on alkanut taas paremmin tajuta, että mulle kantaa kaikkea sälää. Vaihdan tietysti namiin. Olkkarin pöydälläkin on peltirasia, jossa koikkusten omia nappuloita palkaksi. Saalisleikkiä koklattiin taas opetella. Muutaman kerran edellinen patukka tippui hyvin, mutta sitten tuli vissiin liimassa oleva patu, kun ei millään irrottanut suusta :o) Pienin askelin toivottavasti aletaan oppia. Kosketuslustaa koitin pentuliinille naksuttaa. Ei ihan tainnut poju Rokki tajuta, jatkamme harjoitusta. Ulkona luoksetulo on alkanut sujua kivasti, tosin rajussa häiriössä edes juuri koita, ettei kutsu kärsi inflaatiota ku pitäisi luultavasti pitkään huudella. Pillin kaksi puhallusta on myös tosi toimiva luoksetulokutsu, melkein jopa kivempi, kun kerran saa juosta Pipan kanssa kilpaa ja voittaja saa multa ensin namin ;oD

Loppuun vielä maininta harmittavasta asiasta: Pipan korvan seutuvilta löytyi punkki. Se oli ehtinyt jo pullistua :o( Nyppäsin irti ja puhdistin kohdan. Jotenkin oon niin pitänyt meen lenkkimaastoja kuivssa kangasmetsissä niin punkkiturvallisina, mutta kyllähän me pikaisesti käydään muuallakin. Tarvii alkaa syynätä tarkkaan noitten kahdet nahat. Ja tarvii myös miettiä punkintorjuntaa, jos vielä löytyy.