Eilen mulla oli vapaapäivä, joten hullu-minä lähdin koikusten kanssa Helsinkiin ihan vaan totuttamaan pentulaista hurjaan maailmaan. Menomatkalla käväisin Ikeassa, mutta onnistuin ajamaan ärsyttävästi harhaan. Ihme, että kaikki muu löytyi ihan suht helposti. Auto vietiin kaverin parkkikselle ja vähän kyläiltiinkin hällä ja mua varten oli jopa ruokaa. Asunto on kolmannessa kerroksessa, joten tarvi kulkea rappusissa, pojun ihka ekat raput. Rokki sanoi ei, mutta Pippa meni edellä ja mun iloinen "tuleppa" puhui pojan helposti ympäri ja Roks kulki rappusissa ku vanha tekijä :o)  Pippa jäi kyläilemään sinne, kun Rokki lähti mun kanssa kaupungille.

Tuolta Kivihaasta hypättiin bussiin, ja sattumoisin istuttiin vastapäätä opiskelijapoikaa, jolla on myös poorokoira, tosin vanhempien luona eikä Helsingissä. Rokki makoili lattialla ja koiraansa kaipaava poika rapsutteli sitä. Jäätiin kyydistä Forumin kupeessa, käveltiin rautatieasemalle. Paikallisjunalla mentiin Pasilaan, jossa Rokki oli elämänsä ekaa kertaa hississä. Lisäksi nähtiin mies, jolla ei tainnut olla paljoakaan jalkoja ja kulki matalalla pyöräntapaisella pyörittäen käsillä pyörää, ja hän silitti Roksuttilaista, joka ei yhtään ihmetellyt kulkupeliä.

Pasilasta mentiin ratikalla Sörnäisiin, josta metrolla Kamppiin. Bussissa Roks oli tosi makoilevainen, mutta junassa, ratikassa ja metrossa oli tylsää, pikkusen piti kitistä tekemisen puutteen takia. Rokki kulki kaikkialla reippaasti häntä yläviistoon sojottaen ja heiluen, vaarallisemmissa kohdissa pentunen oli sylkyssä. Pikkusen sitä hilseilytti, joten hiukkasen taisi sressata paljo uusi kokemus. Metron liukuportaissa se oli sylissä, ja se oli pikkusen jännä paikka. Kampin keskuksessa mentiin bussiterminaalin läpi, sitten kauppakeskukseen etsimään Reporankaa, mutta ei löydetty. Mentiin ihan sähköisen pyörätuolin vierestä, Rokki ei ees vilkassut päin. Siispä suunta kohti paikkaa, jossa voisi pissiä eli Ruttopuistoon. Pissiä ei tullut, niinpä sitten vilkaisiin Keskustan eläinkauppaan, mistä ei löytynyt meidän etsimiä keksejä. Suunnaksi Stocka, jossa Rokki kulki niin reteesti, että ois voinut sen kuvitella omistavan tavaratalon ;o) Kennelosastolta löytyi keksejä sekä Pipalle että Rokille sekä sopiva puolikuristava Hurtta-panta. Komeaa vesikuppia ei löydetty eikä muutakaan kivaa. Kello näytti, että pikkumies oli ollut kaupungilla jo likemmäs pari tuntia eli Akateeminen unohdettava ja suunnaksi Kivihaka. Aika  kului tosi äkkiä, sillä liikennevälineitäkin piti aina odotella ja välillä piti pysähtyä katsomaan jotain tärkeää kuten pulusia ;o)

Pippa oli suhteellisen onnellinen meen tulessa takaisin :o) Kahviteltiin nopiasti ja sitten suunnaksi Vantaan Ojanko, jossa Pips pääsi puolentoista tunnin lenkille, tosin Egil ja Minni olivat hihnassa. Nassuliini juoksenteli siitä huolimatta tosi innokkaasti ja mulla oli hyvin aikaa jutustaa koiruista koko kävelyn ajan. Sain kuulla muun muassa mielenkiintoisesta Mecberger-seminaarista.

Päivä oli tosi rankka, matkaan lähdettiin aamulla kahdeksan jälkeen ja kotiin tultiin vasta iltakymmenen jälkeen. Kaksi aikas väynyttä koiraa tirsasi melkein koko matkan. Hyvä, etten nukahtanut rattiin, niin olisi uni maittanut. Rokki sai paljon tärkeää kokemusta ja oli oikein reipas :o) Kannattava reissu!