Viime ajat töissä ennen kesää on tosi kiireistä ja valitettavasti koikkuset kärsii siitä (ja blogiin kirjoittaminen kans ;o). )
Maanantaista mainittakoon ärsyttävä juttu eli käväistiin Hosiossaaressa
koirakentällä. Rokki on hiukan alkanut hidastella autoon mentäessä, ja
nyt se kääntyikin ja juoksi yhden naisen luo parin kolmenkymmenen
metrin päähän :o/ Mahto nainen pelästyä, kun karjasin, ettei
karkulaista saa missään tapauksessa silittää. Autoon menosta pitäs
saada tehtyä kivempi juttu ja miten ihmeessä saatas häiriökestävyyttä.
Muuten Rokki on alkanut kivasti pitää ulkoiltaessa yhteyttä muhun ja
muutenkin on alettu puhua yhteistä kieltä, ni siks tosi harmittava tuo
karkaaminen.
Tiistaina käväistiin Tuulan kanssa agikentällä
hiukkasen harkkaamassa. Keskiviikkona käväistiin mun serkun kanssa
lenkillä. Puuhat on olleet vähäisiä tyyliin Rokki harjoitellut
maahanmenoa, pelannut brickiä, Pippa tokostanut pienesti, etsiskellyt
palloa lenkillä. Iltaisin ovat saaneet kongit, joihin survon
euka-keksiä ja juustoa. Rokin hampaavaihto alkaa olla onneksi ohi. Se
puree taas innokkaasti ja puruluut maistuvat. Sisäsiisteydestä
mainittakoon, että viimeisten kolmen viikon aikana on tullut kahdet
pisut sisään. Kummallakin kertaa olis pitänyt mun tajuta viedä rajusti
leikkinyt jäpä takapihalle virtsiksille, toiset matolle ja toiset
paprulle. Olkkariin laitin jo ison maton. Jos tulee pisut, ni tulee,
matto tarvii joka tapauksessa pestä kesällä.
Tänään oli
varsinkin Pipalla aktiivipäivä. Pääsin ajoissa töistä ja tein
kummallekin jäljen. Rokin oli pellolla, askeleita ehkä 30, jokaisella
kaks nakinpalaa. Pääosin homma sujui rauhallisesti, mutta yhdessä
vaiheessa niin kova hinku, että alkoi vetää ja mun estäessä meni pois
jäljeltä ja sitten tahtoi lähteä alkuun päin. Muuten olen tyytyväinen
:o) Kuului haistoääni duhduh ihan kunnolla :oD Nakki ei oo hyvää
jälkinamia, luulen ettei Rokki tykkää siitä niin himona. Pipan jälki
oli metsässä Euran tien varrella. 45 minuutin vanhennus, kahdeksan
keppiä, kaks suoraa kulmaa, pituutta arvioisin pikkusen päälle puol
kilsaa. Janalle lähetin aika kaukaa. Huitas vinoon, käskin tiukasti
takaisin. Uudella lähetyksellä meni aivan upeasti :o) Plikka seurasi
jälkeä hienosti, kaikki kepit löytyi, kulmat suht ok. Joitain
epätarkkuuksia oli ja kuonostin oli välistä turhan korkealla, mutta
onnistunut harkka. Kuuden aikaa mentiin vihdoin vinttikoirain
maastojuoksuharkkoihin ;oD Pippa pääsi juoksemaan toisena. Se oli aika
rauhallinen odottaessa, ei kai tajunnut mistä kyse. Ykskin mies
ihmetteli, onko se aina noin rauhallinen, eipä oo ennen Pippurista
tuommoista kysytty ;o) Kone pärisi, Pipan panta pois ja pitelin sitä.
Houkutteleva valkoisista muovipussisuikaleista tehty viehe lähti
matkaan. Pip syttyi heti ja seurasi hienosti loppuun asti, mahtava
tyttö ;o) Kun viehe pysäsi, Pippaa ihmetytti. Se otti vieheen ja toi
sen mulle, hieno saalis! Koneenkäyttäjä selvästi ei laittanut viehettä
menemään niin edelle kuin vinttikoirille. Pippa näytti jotenkin
kömpelöltä ja hitaalta vinttareihin verrattuna, mutta eiköhän se lyö ne
jo syksyllä, ei kai ;o) Tosi kiva, että Lännen vinttikoirat
ei sorsi ei-vinttikoiria ja Pip saa käydä juoksemassa ;oD Noista
harjoituksista jatkettiin Hosiossaareen, jossa vedin agiharkat ja taas
Pips pääsi töihin. Superkiva päivä hömpyläisellä! Ekalla pätkällä
kontakteja, toisella pahin juttu oli keppikulma ja kolmannella pulmaa
tuotti ajoitus. Radat otin Peetsa Vilanderin
netissä olevista radoista, tai siis noin kymmenen esteen pätkiä niistä.
Ihan ku Pippaa ois hiukka juoksureenit painaneet tassussa, mut upeasti
se meni, mää pakkasin söhräämään.
Rokki sai tänään maistaa
ekan kerran superherkkunamia eli turautin tonnikalapasteijaa suoraan
tuubista sen suuhun :o) Ihanaa kattoa kahta onnellista huulten
nuolijaa, ku olin antanut sekä Pippurille että Romppasella turaukset
;oD Agikentän vieressä on jotain kattopeltiä tulevaa estesuojaa varten,
pyysin Pipan sen päälle, jotta Rokki tulis perässä ja sais tuntea
senllaisen materiaalin tassujen alla. Roks ei tullut Pipan perässä, mut
tuubin ku näytin, ni heti se sieltä tuli ja tosi varmatassuisesti.
Pakko kai vielä mainita tunapasteijan paha sivuvaikutus: ankara hännän
heilutus, se meinaa lainkaan loppua ;o) Nam!
torstai, 22. toukokuu 2008
Kommentit