Viikko vierähtänyt ja työkiireitten takia ei hirmuisasti oo tapahtunut. Metsässä ollaan oltu suht kivasti. Rokki lähti tositarkoituksella etsimään kai jänessaalista ja oli vartin karussa. Ajohaukku raikasi metsässä, ja mää olin niin huolissani, että päätin Rokin olevan nyt jonkin aikaa hihnakoira. Ja tarkoitus olis alkaa pyöräillä porosen kanssa. Pippa taas odottaa uimakautta eli joen lämpiämistä. :o)

Tilasin Rokille vihdoin lääkärin eli 6.6. sanotaan pojjaan paltereille hyvästit tuolla. Toivottavasti kaikki menee hyvin. Ja kävin ostamassa koiskuille matokuurit, mitkä pitäs antaa, mut onnistuin jo hukkaamaan ne. :o) Eikä mulla ole hajuakaan, missä meen punkkipihdit on. Lieköhän siivouksen aika. ;O)

Roksanderilla oli tällä viikolla kahdet agiharkat. Keskiviikkona AgilitynLumossa ja perjantaina omalla reeniporukalla. Kumpikin meni ok. Vire säilyi kivasti, mutta suurin kiihko jäi puuttumaan. Eilen päästiin tekemään agikontakteja Tuulan töissä. Siellä on samanlainen keinu, jota Romppanen pelästyi 2.4.-kisoissa WeCAlla. Nyt ei äijäkoiralla ollut peloista tietoakaan. :oD))  Mulla piti tänään olla mentaalivalmennuskurssin eka osa, mutta se valitettavasti peruuntui osallistujapulan vuoksi. :o(

Pippis sai perjantaina agiradan rakentamisen lisäks tehdä vähän tokoa. Maarit avitti tunnarin ja se onnasi varsin kivasti. ;oD Tehtiin kerran ja nassi toi oikean. Palikat oli ihan auton vieressä, että tuli luonnollinen jarrutus ja vauhdin poisto. ;o) Pip sai myös tehdä "pudotetun esineen" seuran nurmikentällä. Mun esine oli vähän huono eli tunaripalikka. :o) Seuruutin plikkaa, ni sai näppärästi pudotettua palikan huomaamattomasti. Hirmuvauhdilla Wisp eteni ja meni ohikin. Pari toistoa ja kaiken se toki löysi! :D Kiitos Suville kommentoinnista. Tätä pitää tehdä umpimetsässä, että saadaan vauhti kohtuullisemmaksi. Hienosti korppunen kumminkin etenee "hajuvanaa" pikin, ni tuskin on kauhean vaikeaa.

Loppukaneetiksi laatuparfyymi, jota Pippa pisti metsässä turkkiinsa. :D Aiemmin jo Roks kieritteli jossain ja Pippis myös. Katsoin tuolloin sen olevan vain pieni raato jossa turkinpala. Pips taas kieritteli siinä ja heittäytyessään "eau de raadon" päälle potkaisi sen takajalalla eri paikkaan ja asentoon. Se oli suht täydellinen eläimen pää, josta Tuula teki diagnoosin: supikoira. Puhtaaksi kaluttua selkärankaa taisi olla mukana ainakin viitisentoista senttiä ja joitain koppakuoriaisiakin siinä oli yhdessä kohtaa. Vaikka Wisp siinä kieritteli hartaasti, niin turkkiin ei jäänyt haisua, tai ainakaan mun nenäsi ei huomannut. Hienostunut tuoksu, ei liioittele tai mässää liiallisella haisulla! Laatutuote siis! ;oD