Puuhakkaan synttäripäivän jälkeen tuli lauantai ja olin ensin töissä ja sen jälkeen varakoiranesittäjänä koiranäyttelyssä, yhteensä kahdeksisen tuntia. Aikainen aamuherätys teki tiukkaa. Alkuillasta oltiin lagottojen kanssa metsälenkillä. Oikeastaan muuta ei sitten saatukaan aikaiseksi.

Sunnuntaikin meni puolilaiskuuudessa. Aamusti Rokki pääsi Paniksen pelloille juoksemaan Ninja-aussien kanssa. Koirilla oli oikein nautinnollista. Ilma oli aikas lämmin, joten nautiskelivat myös ojissa ja joen rannassa kahlailusta. Roksu sai sitten jäädä kotiin ja lähdin Pipan kanssa serkun luokse grillaamaan. Poronen on harvoin ihan yksin kotona, toivottavasti ei päästänyt ilmoille "minä pieni poronpoika kotona yksin hyljättynä olen" -ulvaisua. ;o) En ole nähnyt naapuria ja päässyt kysymään, oliko kuulunut mitään. Pippa oli onnellisena ainoana koirana mun kanssa ja milleeen ihmeessä se sitten mahtoi saada luvan nuolla kaikki lautaset puhtaiksi ja syödä jämät. :oP Iltasella taas Järilän mettään Tuulan koirain kanssa. Roksu on ollut pahaenteisen kiltti ja hyvin kuulolla metsällä, toivottavasti jatkuisi tämä sopivan likellä pysyminen. Pippa ja Rokki kävivät kahlailemassa ja juomassa metsälammessa.

Maanantai sentään aloitttiin puuhakkaammin eli aamukymmenen maissa jäljille Huovintien varrelle. :oD Pipan jälki ehko 700 metriä ja Rokin 300. Vanhennus niukka eli vain päälle puoli tuntia. Kuusi kepukkaa kummallekin ja palkaksi saivat Cesar-purkin puolikkaat ja lihapullat. Purkitin valmiiksi kotona silleen, että yksi palkka oli 1/12 cesaria ja kuutoskepistä myös palastettu lihapulla. Purkista saatava palkka on jostain syystä parempaa kuin muualta nautittu. :o) Pipalle tein yhden terävän kulman, muuten ihan tavallista metsässä kulkua. Tuulta tuskin oli ja pohja muutamassa kohtaa kuivempaa, mutta pääosin runsasvarpuista tuoretta metsää. Rokki sai aloittaa ja aloittikin takajäljellä. Annoin mennä tielle saakka, sitten oli aikas ihmettelevä ilme Roksulalla. En avittanut vaan sai ite keksiä ja varsin pian se lähti oikeaan suuntaan ja onneksi eka keppi oli tosi pian, niin sai vahvisteen. Hiukan nokka oli korkea ja porosen kulku puolipomppivia, mutta mentiin jälkeä pitkin ja Roks hienosti antoi mulle kaikki kepit. :oD Pippa sai sitten panna kuonon pitkään iskuun ja lähteä töihin. Sama ku Rokilla eli Pips lähti takajäljelle. Irrotin liinasta, nassi kävi tiellä saakka, kääntyi ja ohittaessaan mut nappasin taas liinan käteen. Varsin hienoa nenätyötä ja nyt nousi jokikinen keppi, vaikka neljä kuudesta oli koivua (viimeksi koivu jäi metsään), tosin hajustin koivuiset kepit tavallista voimakkaammin. Teiden ylityksissä ei pienintä epäröintiä eikä Pipsin häntä viuhtonut ehkä ihan yhtä raivokkaasti kuin tavallisesti. Sää oli aikas kuuma, sekin voi kyllä vaikuttaa rauhoittavasti. Mallikasta nenätyötä siis aussinderilla. :oD

Illan kimppalenkki peruuntui, joten lähdettiin iteksemme metsään. Ensin käytiin yhdellä pienellä hiekkakuopalla, jonka pohjalla oilevassa vedessä Pip ja Rok saivat läträtä. Sitten palattiin autolle ja tehtiin ekan kerran tänä vuonna esineruutua. Koirat saivat autosta seurata, ku talloin ehkä päälle 50 metriä syvän alueen, leveys mahdollisesti 15 metriä. Jätin alueelle ensin neljä esinettä, jotka Pippis pääsi etsimään. Tosi reipas vauhti, joka säilyi aivan loppuun asti. Plikka löysi kaikki neljä varsin nopeasti. :o) Taitavat luovutukset eikä muutoinkaan huomautettavaa, taitoeläin. :o) Sitten miesten vuoro eli Rokille olin piilottanut kolme esinettä. Porostimella oli hyvä vauhti ja into. Kaksi ekaa löytyi tosi nopsaan. Toisen löydyttyä taisin kehua turhan rajusti, ku poju meinas tappaa kintaan kunnolla. Hienosti poronen kuitenkin reagoi mun ääneen ja sain sen heti luokse luovuttamaan esineen. Kolmas ei löytynyt ihan yhtä nopeasti, ja näin jo sieluni silmin Ronspun sijaistoimintavirtsivän alueelle, kun ei onnaa. Mutta ei, Pomppis jatkoi hienosti nenätyötä ja pian sain käteeni kolmannen esineen. :oD)) Kumpikin oli siis tosi pätevä esine-etsinnässä, vaikka harkka oli ensmäinen pitkään aikaan. :o) Sitten jatkettiin ison hiekkakuopan pohjalle, seuraavaksi metsään ja lopulta pienemmän kuopan vesiläträykselle. Ja tuloksena nyt kotona kaksi sängylle sammahtanutta tyytyväistä koirulaista. :OD