Eilen sunnuntaina oli agiporukalla estetalkoot. Kaikki kaivettiin esille talvivarastosta, jotain kiristettiin sun sellaista. Mää menin vahingossa kentälle tuntia liian aikaisin, mutta onneks oli koikut matkassa. Lenkitystä ja Rokki sai nauttia ruokansa nurmikolta, tein yhden ruudun ja kolmion, jonka kärjestä jatkui kymmenkunta askelta. Hukkasin nämä, Rokki odotteli kentän reunalla ja kun hain sen, ei jälkireenejä missään, söhrö-minä :o/ Kuljin kenttää eestaas aikas kauan, mutta se kannatti ;o) Sylissä oleva pikkunassi rauhoittui hienosti ja teki suht hyvää nenätyötä. Kun ruudun nami alkaa loppua, pakkaa se poukkimaan ja katselemaan tallatun ulkopuollellekin. Mun pitää kaapata se siis aiemmin mukaan, että kuonostin ei menis yhtää väärälle alueelle. Kolmiota ja "jälkeä" aloitettaessa se alkoi jo olla kovin innokas. Kolmion se söi tyhjäksi melko järjestelmällisesti, mutta askeleilla se taisi koittaa käyttää silmiä liikaa. Rauhallisesti pistin kämmenen jäljen päälle ja ohjasin pojun jäljelle. Hiukan piti koittaa poukkia, mutta sillä tyylillä ei päässyt eteenpäin, ja penikka menikin lopun sitten varsin kivasti ;o)

Talkoitten ajan oli useampi koira vapaana hommissa mukana. Pipan piti niin kovaäänisesti sanoa muille, että pysy kauempana, että pääsi saman tien takaisin autoon. Rokki nautti koirien kanssa leikkimisestä, mutta mua taas hiukan harmitti, että kontakti muhun katosi. Nyt sentään välillä se morjesti. Osaa olla vaikeaa tuollaisen kontakti-intoilija-Pipan jälkeen ;oD

Tänään Pippa etsi lelua metsästä, kauhea vauhti ja into :o) Samalla lelulla leikittiin Rokin kanssa ensin. Se tahtoisi pöhkyläinen ottaa mua käsistä kiinni. Lelu ansaitsee erityismaininnan ;o) Virkkasin huopanen-langasta pötkylän, ja sitten pesin pari kertaa pyykkikoneessa. Siitä tuli näppärä noin 5cm x 20cm lättänä sini-punaraitainen huopalelu. Kumpikin koikku rakastaa sitä. Tein kaks, jotta ne olis viikonlopun saalisleikkikursille sopivat. Tänään virkkasin Pippaa varten hiukan isomman version, vielä toinen pitäs vääntää.

Pippa harkkasi ruutua tänään. Tarvitaan kyllä ehdottomasti avustaja, pitää vahvistaa ruudun läpi menemistä. Tai ehkä vois jokskin aikaa panna kosketusalustan Pipan avuksi. Intoa riitti, mutta tarkkuus kaipais hienosäätöä ;o) Sain eilen printattua meen tän kesän ekan tokon ilmoittautumislapun. Heinäkuussa testataan itteämme koetilanteessa. Piirinmestiksien tuomarilla on sellainen maine, että mun pitää pohdiskella sitä vielä.

Rokki harkkailee metsässä kontaktinpitoa muhun, istumista, maaahanmenoa, koitan saada sen tuomaan mulle leluja, käpyjä yms, odottamista ja malttamista. Brickiäkin poju pelasi jo siihen malliin, että nyt sitä voi ihan rehellisesti jo sanoa pelaamiseksi eikä pelailuksi ;oD