Rokki on puoliurakalla kyyläillyt taas lintusia. Sisälläkin voi mennä soffan reunalle istumaan ja katsastamaan lintulaudan tyypejä ja muita tilhejä. Metsällä homman nimi on, että silloin tällöin on  vaan ihan pakko mennä koklaamaan, riittääkö pienen porostimen vauhti.

Viime maanantaina se taisi olla reippaan minuutin jossain huitelemassa. Muuten se on pysynyt näköetäisyydellä. Se pöhkö menee ihan korvattomaksi, vaikka mitä koitan. Pidän sitä tietyissä kohdissa hihnassa, en keksi ratkaisua. Likellä teitä ei oteta riskejä, mut jospa se huomais pienissä poronaivoissa, että turha jahtailla ja unohtais linnut. Voi ainakin toivoa. ;o)

Muuten Rokki on ollut kohtuukivasti kuulolla. Se on päässyt useamman kerran harkkaamaan ilman Pippaa, mikä aina parantaa meen kontaktia. Viime maanantaina oltiin TVA:n tokossa, mikä meni ihan ok. Kotona ollaan tehty hiukkasen, ja homma toimii kunhan ite oon rauhallinen ja selkeä, yllättäin. :o) Tuulaa pyydettiin apuriksi, ja alettiin luoksepäästävyysharkka. Rokki on mun sivulla ja Tuula vaan kulkee ohi tai tulee kohti. Tavoite on, et Roks tuijottaa mua (kerjätessään namia ;o) ) ja pysyy paikallaan. Pientä vaikeutta oli kohti tullessa, mut saatiin sekin onnaamaan. Etäisyys avustajaan on noin metri, että poju olis rauhallinen eikä pistä pomppuvaihdetta päälle. Hiljaa hyvä tulee. :o) Muista tottelevaisuuksista, että Roks raaskii suht ok olla paikallaan. Sivullemeno ei oo edistynyt, pienemmällä käsiavulla vinottaa. Eteenliimautuminen aikas hyvä. Jätöt nopeat ja rauhallinen odotus, edelleen melkein pysähdyn ite.

Ollaan nyt alettu agiharjoittelu, ku kenttä kunnossa. :o) Ei yksiäkään virtsejä kentälle, jesh! Hyppytekniikka oli hiukan vaikeaa, kun on niin vähän hypelty aitain yli. Eka reeni "okserilta" targetille meni suht ok. Toka oli matala hyppy, perään hiukka korkeampi ja palkkana namilautanen. Ei sujunut, mää reagoin johonkin silleen, et Roks halusi kiertää, kerran sujahti tokan riman ali. Saatiin me jokunen onnistunutkin. Lelupalkalla kävi sama juttu ku Pipalla, et hullu poukkoeläin huitasi keiken ylitse, ei sovi tuohon lelupalkka. Kolmannessa harkassa viiden aidan sarja, jota ei tehty vaan Romppanen juoksi vaan läpi ilman rimoja namilautaselle. Pienellä pojalla oli mahdottoman hyvä katsekontakti, ku olis pitänyt tuijottaa esteelle. ;o) Lähtöasento oli hyvä, kunnolla peffallaan. Hyppyarkka otettiin Tuulan ja Suvin kanssa. Tehtiin tänään iteksemme ja nyt meni pal paremmin. ;o) Rok sai katseen eteenpäin eikä kertaakaan ees ajatellut kiertämistä, kaks ekaa tehtiin.

Muuten on agiharkattu puomin kontakteja. Mun läsnäolo ylösmenokontaktilla saa jäpikän suht helposti hyppäämään pois namialustan luota, tarkkuutta tohon. Alasmenolle oon pannut namit odottamaan "Pringles-alustalle", mihin se menee niin vauhdilla, et meinaa keritä pois 2 on 2 off-asennosta. Muutama kerta matalaa rengasta ja saman tien maxi-korkuinen käyttöön, ettei vaan piksu lyö selkäänsä siihen. Rengas sujunut pelottavan hyvin, menee aina innolla. JOkunen kerta vierestä, mut ei kannata ku siitä ei saa namia. Kepit mennään niin, että ohjaan oikealla kädellä peruuttaen. Menee hyvin, jos maltan ohjata rauhallisesti. :o) Hyppyjä on kiva mennä Rokin mielestä. Se vaan on hirveästi mussa kiinni, ni heitän lelun edelle, ni siitähän pikkumies irtoaa. ;oD Uskomaton pikkueläin tuo Rokki! Se oli ekana ja sen perään vuorossa Tyty, Tara ja Leksu. Panin pojun kevythäkkiin odottamaan seuraavaa vuoroaan. Se meni saman tien makoilemaan ja rauhallisesti seurasi tilannetta. Hetken päästä ei näkynyt enää isoja korviakaan, koska pikkujäpä oli alkanut nukkua. Milleen kukaan voi ottaa agiharkat noin lunkisti!? Omalla vuorolla se oli kuiteskin kivan innokas.

Loppukaneetiksi Rokin pääsiäisen rajuin hetki eli pitkäperjantaina oltiin mun veljen perheen kanssa kävelyllä Hiittenharjulla. Kiivettiin junnujen hyppyrimäkeen, mäkituomarien paikkaan ja lopuksi vielä toiseksi isoimpaan mäkeen. Eikä Rokkia huimannut yhtään!