Meen tokoilut on olleet aika vähäisiä viime aikoina, mut luulenpa
lauantaina löytyneen taas hiukan uutta motivaatiota :o) Aamulla heti
kohti Raumaa, jossa Sari Kärnä
opasti kahdeksaa toko-koirakkoa. Me oltiin onneks jo kolmansina
vuorossa. Meen murheenkryynit eli ruutu ja ohjattu meni tosi hyvin, ei
ongelmia. ;oD Merkki tieteskin sais olla tarkempi, ja Pippaliini meni
nyt sille oudon hiljaa. Seuraamisessa Pips edisti aikalai, alku hyvä,
mut sit tuli vanha väärä paikka takaisin :o( Perusasennoissa erittäin
paljon toivomisen varaa. Kai meen on pakko alkaa tehdä tuollaisia
tappopitkiä pätkiä, lyhkäsiä reenatessa oon ollut niin tyytyväinen ku
paikka ollut hyvä. Pippa oli taas tosi likellä, ihan mussa kii, en
tykkää. Palkka saa alkaa lentää taakse. Ja taidan taas alkaa imuttaa ja
kärsiä mustelmaisesta kipeästä kädestä. Sitten tehtiin luoksetuloa,
jossa kaikki pysäykset vähän niin ja näin. Seisahtui vasta liian monen
askeleen jälkeen, tähän lääkkeeksi nopea pallonheitto taakse.
Maahan-kehotuksesta pysäsi, mut maastoutui ku hidastetusti, voih. Nyt
ei plikka onneks kertaakaan sekottanut käskyjä enkä mää uskaltanut
sanoa seisomiskäskyä ihan normaalisti, ku kerta edellisellä
reenikerralla oli "lakoomisongelma" seiso-käskyssä. Milleen ihmeessä
opin antamaan selkeät käskyt ja miten saan vaadittua täydelliset
pysäykset, ku oon ollut hiukan lepsu pitemmän aikaa ;o/ Pysäykset tein
kiertoon, paitsi lopuksi kerran koklattiin törppöjen kans luoksetulon
kanssa, ei hyvä. Tarttis vissiin harjootella :o) Viimeiseks tuskaisista
tuskaisin eli kaukkarit. Pippa-raasulle oon opettanut ne niin
epäselvästi enkä vaadi kunnolla, ni karmaiseva suoritus, ku tehtiin
vielä epäreilusti tosi kaukaa, mitä ei oo harjoiteltu noin monella
vaihdolla pitkään aikaan. Yritetään saada seisomasta istumaan menemään
taapäin, ni ehkä saadaan kokeissa jokin säälipiste. Myös paikallaolot
saatiin tehtyä ryhmässä. ne meni hienosti, istumisessa ei mitään ja
makaamisessa alussa pieni vaikeus, kun sanoin maahan ja sehän alkaa
samalla kirjaimella ku jonkin matkan päässä oleva merkki :o) Pips teki
aikas sähäkän lähdön kohti merkkiä, mut palas kyl heti mun pyytäessä.
Jos joskus olis tuolleen lähellä merkki, ni pitää muistaa masentaa
plikkaa enempi. Sanon sille, et nyt liike, jossa Pip odottaa, odottaa.
Toisenki kerran ku sanoo, ni eiköhän nassi usko :o)
Saatiin
hyvää vinkkiä ja näin tilanteen, mitenköhän ois mennyt nuo mun mielestä
meille helpommat liikkeet :o) Taas tuli muistutusta, että kunnon palkka
hyvästä työstä, pitää vaatia se minkä haluaa ja rauhallisuus on
valttia, ei saa menettää malttia ja ärtyillä, vaikeaa mutta yritän
parannusta. :oD Pippa on siitä huono koira, että se tekee aina
parhaansa ja vika on lähes poikkeuksetta mussa ;o) Aivan upea homma,
että päästiin tuonne, kiitos järkkääjä-Katille ja kouluttaja-Sarille.
Lopuks alkuillasta lähdettiin Pippa Pippurin ja Rokki Romppasen kanssa
vielä päälle tunnin (puoltoista?) lenkille Katin ja Sarin bortsujen
kanssa. Rokki oli aivan tajuttoman ihastunut bortsupoika Troyaan, kun
käveltiin kohti metsää. Metsässä Rokki sit taas leikki intona
bortsutyttö Pinton kanssa. Se komensi ja paimensi, ja Roks oli
ikionellinen saadessaan niin pal huomiota :o) Koirut kävi uimassakin,
tais Rokkikin ainakin melkein uida pienen pätkän :o) Kaikkinensa
erittäin hyvä Rauman reisu!
Vähän rankka keikka tosin, Pip ei osaa rauhoittua ja nukkua
tuollaisessa tilanteessa ja lenkki oli Rokille aika pitkä. Sunnuntai
meni pitkälti nukkuessa. Tosin metsälenkillä koissut heräs eloon :o) Ja
tonnikalapasteijatuubi motivoi hyvin Pippaa kaukkarireenissä ja Rokkia
missä vaan :o) Kaukkareista otettiin aikalai toistoja seisomasta
istumaan, liikaa tuli vääriä ja olin supertarkka, mitä huolin, teki Pip
kyl tosi hyviäkin useita.
sunnuntai, 29. kesäkuu 2008
Kommentit