Torstaina mentiin Lännen Vinttikoirien reeneihin tarkoituksena päästää Pipan sisäinen vinttikoira irti ;oD Harkkoja ei ollutkaan, koska "kone" ja vieheenvetäjä eivät olleet paikalla, informaatiokatkos ollut heillä. Kahden viikon päästä koklataan, josko sit päästäis ;oD
 
Siispä menimme Hosiossaareen agireeneihin, ryhmänä koulutusohjaajat ja tekniikkaa, ohjelmassa mm. sarjaeste, okseri, ajoitusta, haltuunottoa. Perjantaina maksien agiharkka ja kaksi ja puoli rataa. Pipan ja mun yhteistyö suju aivan upeasti ;o)

Rokki on ollut Pipan agiharkoissa, naksuttelen kontaktista ja se saa totutella oleskelemaan radan reunalla rauhallisesti :o) Oon koittanut kotona huomioida koikkuja vähemmän, että mun huomion saaminen olis arvokkaampaa, ja tuntus vaikuttaneen pikkupojuun ;o) Kivasti Rok hakee mut katseella, kuuntelee ja tulee kutsuttaessa paremmin luo, jee :o)

Lauantaina Pippa ja mää kisattiin Tampereella kolme agistarttia ja Roksuttilainen harkkasi kisatunnelmaa.Häkeissään ärähtävät koirat oli ensin outoja, mutta ei kummiskaan vaarallisia. Mulla oli naksu hukassa reisuun lähteissä, joten hyvä-sanalla ja namilla kontaktista palkkausta. Rok ei osannut ihan kunnolla rauhoittua, mutta ei riekkunutkaan mitenkään. Aivan upeaa oli, että Romppanen sai treffata Ihkun ;oD Se on samaisesta kennelistä kotoisin oleva poropoika. Tosi mukavaa, että sai ottaa pienet painit ja virtahepotyyliset hampaitten näyttelyt/kalistelut ja mutinoinnit. Ihku leikki nätisti pienemmän kanssa, oli paljon maassa kyljellään. Piialla oli mukana myös kymmenvuotias pororouva Ulda, joka ei pitänyt pentutouhoja juuri minään. Kunpa sopis treffata Ihku niin, että pojat voisivat juoksennella vapaana. Nyt ne oli hihnassa, eikä se oo sama ku vapaana kirmaaminen!

Tänään sunnuntaina oli Salme vetämässä meen agisakille harkat.Pipan ja mun yhteistyö sujui onneks paremmin ku eilen ;o) Varsin kinkkisiä pätkiä saatiin harjoitella. Ja muutama asia saatiin taas oppia :o) Ohjelmassa mm. että koitettiin niukentaa meen suuria kaarteita, mun ohjauslinjoja koitettiin parantaa ja ohjausta selventää. Takaaleikkauksia, haltuunottoa, putkeen ohjaamista, monenmoisia aitasokkeloita ja silleen. Pippa on ihan uskomattoman ihana ja kärsivällinen agiopettaja. Kiitokset Salmelle ja muille kurssilaisille, kun viitsivät näin vaikeaa tapausta ku mää opastaa ;oD

Rokki tykkää kasvattajastaan ihan hirveästi, korvat ihan hylkeenä pitkin selkää :o) Roks istui yhdessä vaiheessa mun kanssa kehän laidalla, ja Salmen puhuessa pitempään porostimen häntä alkoi heilua. Poju käyttäytyi oikein mallikkaasti, istuskeli nätisti, piti muhun kontaktia (nyt olin onneks löytänyt naksun ;o) ). Salme näytti, milleen saada saalisleikki onnaamaan. Pitää laittaa piuhat patukoihin, niin saa tehtyä paremman saalisärsykkeen ja tällöin nassi raaskii tiputtaa patun hiukan paremmin. Mulla un on tuo aiempi saalisleikkikaveri Pippa niin himona vaikka minkä perään, ei ole tarvinnut miettiä, osaanko tehdä kunnon ärsykkeet ja niinhän se tietty oli, että en osannnut tehdä patusta tarpeeks houkuttelevaa. Leikki tarvii nyt kyllä laittaa tauolle hiukaks aikaa, koska hampaat on niin heikosti kiinni sällin suussa.