Jotta Pipan asema vanhimpana ja korkea-arvoisimpana mun koiralapsista
säilyy, täytyy sen saada viettää laatuaikaa mun kanssa. ja mikäs se
voisi olla laadukkaampaa kuin tokostus ;oD
Seuraaminen on hyvää. Ei täydellistä, mutta kontakti upea ja paikkakin
ok. Pipasta muutoin oli Salmen ottama seuraamiskuva tänään tulleessa
Canis-lehdessä!!!!! Luoksetulon pysäytyksen tein yllättäin
luoksetulosta, ja seisomisen jarrutus meni turhan pitkäksi, ei
naruleleun arvoisesti. Siispä uusi yritys, yritin sanoa "seiso"
lyhemmin ja napakammin, ja siitä tulikin kaunis pysähdys! Mutta
kutsuessa luo vauhti hiipui, en alkanut pyytämään maahan, vaan
huusinkin sille kannustusta eli lisää vauhtia ja heitin narun. Otettiin
vielä luoksetulon nopeuden palkkaamista ja kiertämisistä sekä
seisominen että maahanmeno. Maahanmeno ei onnannut ekalla, mut kaks
toistoa perään hienot. Liikkeestä jätöt tehtiin, istuminen sais olla
hiukan nopeampi, mutta ei voi ku todeta, että kuin ihmeessä Pip saa ne
aina tehtyä oikein, taiturinassikka! Nyt ku tuon tähän kirjoitin,
mennee kaikki totaalisen sekaisin ;o) Eteenmeno unohtui tänään
kokonaan. Aamureenissä Pip teki hienon noudon ja yllätin
merkkiharjoituksessa, ettei merkki ollutkaan kartio vaan auton perästä
löytämäni litran pullo tuulilasinpesunestettä. Panin valkoisen pullon
lumettomaan kohtaan, niin näkyi kunnolla. Just oikeapaikkainen ja
hienon nopea merkki :o)
Pippa tekee nyt vieläkin innokkaammin; jännä miten toinen koiru
vaikuttaa, vaikka ei ollut ees mukana. Taisin unohtaa mainita, että
kumpikin oikein halusi syliin kynsienleikkuuseen, kun toinen katsoi
aidan takaa ;oD Hölmöjä nuo koirustimet!
maanantai, 18. helmikuu 2008
Kommentit