Ohjelmassa oli tällä kertaa Pertti Siimeksen agirata, Leena Rantamäki-Lahtisen agirata ja Rantamäki-Lahtisen hyppäri. Myös Tuula ja Tara olivat agikisaamassa.

Eka rata meni ihan hyvin, jälleen täydelliset kontaktit, jesh. ;oD Mun moka oli, että en kertonut Pipalle selvästi, että pitää mennä putkeen ja meni yllä olevalle A:lle. Tulos siis hyl. Yhteistyö pelas eikä tullut hirveän pahoja kaarteitakaan ;o)

Toka rata olikin multa paljon huonompi :o/ Muutamassa kohdassa Pippa ei tiennyt, mitä seuraavaksi ja kaarteet olivat laajat. Melkein loppusuoralla huusin Pippaa ja hölmöminä laskin käden, joten nassihan tuli liki mua, ihan niinku tuollaisesta kehotuksesta pitääkin ja mentiin vauhdilla aidan vierestä. Palattiin aidalle ja tehtiin loppurata. Tää yks kielto ja meen ensimmäinen yliaika kolmisen sekkaa, joten tulos 8,03. Kaikkinensa tökköä menoa, olis pitänyt vaan kiltisti jättää vierestä menty aita väliin, ni Pipallekin ois jääny parempi mieli, tekihän just niinku käskettiin ja joutukin palaamaan takaisin.

Tokastartin maalista alkaa ikävämpi juttu :o/ Pippa alkoi yskiä. Köhötti jonkin aikaa ja tein tietenkin päätöksen jättää vika startti väliin. Toivottavasti se ei tuu pahasti kipeäksi tänpäiväisestä eikä ois tartuttanut ketään. Kotimatkalla se kerran yskäs pari kertaa, taitaa olla tytsyllä kennelyskä :o/ Kotona annoin sille auringonhattu-uutetippoja kermaviilin ja maksapasteijan kanssa. Vaikken usko luontaishömpötyksiin, tuo tuntus auttavan omaan flunssaan ja Pipan kasvattaja lääkinny sillä omia koikkujaan. Nyt toivotaan siis kovasti, että oireet loppuvat tuohon. Saapa nähdä onko järkeä harkitakaan Hämeenkyrön agikisoja 9.12., jäänee väliin jos nassi oirehtii. Pippa saa nyt huilia kunnolla ja seurailen tilannetta.