Eilen maanantaina oli seuran maksikoirain harkat ja koikkuja kivan
vähän, kolme. Ratana oli Anne Saviojan jokin kolmosluokkien rata pienin
muutoksin. Kyllä teki taas tuskaa pysyä Pipan perässä, enkä
pysynytkään. Pip teki loistavasti itsenäisesti kepit. Etenin tosi
paljon ja menin aidan toiselle puolellekin. Nyt pitäs alkaa luottaa sen
suorittavan ne ilman mun toistelua "menemenemene..." . Tietyssä
kohdassa Pip kehitti liian kovan vauhdin, enkä keksinyt, kuinka saan
sen kääntymään putkesta mun luo enkä jatkamaan suoraan. Olin jo
niin väsynyt ja hengästynyt, etten kyllä tuossa loppuvaiheessa
kauheasti jaksanut enää huutaa. Miten ihmeessä saisin omat liikkeet
rauhallisemmiks ja liikkeen sulavan jatkuvaks?? Pippa oli viimesellä
harkkapätkällä ihan piipussa, ku teki hillittömän määrän toistoja erään
epäpätevän ohjauksen takia. Se meni ojaan makaamaan, ei siellä vettä
ollut, mut pikkusen ehkä kostea. Aattelin, ety nyt se tapahtu, Pip
kyllästy opettamaan mulle ohjaamista ja irtisano sopimuksen. Kyl se
sieltä ojasta nousi, ja pienen vesihuikan jälkeen taas ku uus koira ;o)
On se sit ihana pupulainen, ja tosi kärsivällinen agiope, ku jaksaa
aina vaan mun mokailuja :o)
Tokoa tehdään säästeliäästi ;o) Kaukkareita pyrin tekemään kaukaa yksi
tai kaksi vaihtoa ja kunnon palkka päälle. Yleensä jätän lelun taakse
ja toimii hienosti. Eteenmenoa suht päivittäin on tehty yks tai maks
kaks toistoa per lenkki. Tänään lähti varsin rauhallisesti matkaan,
sity muisti, et leluhan on kaukana eli lisäs vauhtia. Harmi juttu, Pip
ei löytäny narupalloa ja tuli hetken päästä kovaa vauhtia takaisin.
Kehuin pal ja heitin edamit sille suihin. Ei muuta ku uus hullutus ja
lähetin uusiks aavistuksen lähempää. Nyt vetäs alusta lähtein hirviää
vauhtia, mut vieläkään ei löytäny ja palas palkalle käytyään hyvin
kaukana. Huusin siis kummallakin kerralla hirvittävät kehut ja taputin
kovinta käsistä lähtevää läpsytysääntä sem ollessa lähellä lelua. Menin
lopulta ehkä kymmenisen metrin päähän lelusta ja vihdoin sain nassin
näkemään sen. Pitäsköhän mennä silmälääkäriin ;o)
Seuraaminen on ihanan innokasta, ollaan tehty hiukkasen ja "kiusaan"
sitä silleen, että liikutaan selkä edellä, ni on enempi haastetta :o)
Pitäs treenata jnkun muun kanssa, ni sais tehtyä tunnaria, viimeks
tehty kauan sitten agikisojen parkkiksella Turuus. Kävyillä kyl välist
kokeillaan, ja hienosti nenä löytää :o)
tiistai, 24. huhtikuu 2007
Kommentit