Rokin kanssa Porista palatessa kävin tallaamassa Pippurille jäljen hotellin taakse. Pituus ehkä 400 metriä, keppejä kymmenen, varpumaa, parissa kohdassa aavistus lunta, tie tosi lähellä, muutama suora kulma, vanhennus kolmisen varttia.

Penikan kanssa kotiutuessa innokas Pippa odotti jo pääsyä ulos viettämään omaa laatuaikaansa :o) Janalla se vääntyi oikealle, pyysin takaisin ja uudella lähetyksellä meni hienosti. Se jälesti tosi varmanoloisesti, muutama hiukan hötky kohta. Vauhtia oli normaalin verran eli reipasta kävelyä mentiin. Kuono yllättävän hyvin maassa, vaikka luulen märän metsän jäljen haisseen ylemmäskin. Toinen keppi jäi noukkimatta, Pippa meni ihan sen päältä, mutta tuossa alkuvaiheessa oli vielä niin höyry päällä, että ei merkannut sitä. Kaikki muut löytyivät tosi hyvin. Uhkaavasti näyttää, että vähitellen alan luottaa Pipan nenätyöhön, niin varmasti se jälestää :o)

Jälen jälkeen Hossuun agipuomille. Ei tehty kovin suurta määrää toistoja, hienosti meni, kerran nassuliini pysähtyi ennen ylösmenoa, muuten ei huomauttamista :o) Kepeillä otettiin ikäviä kulmia, kaikki meni loistavasti ;oD Ja aluks otettiin tekniikkahyppelyä, joka ihme kyllä sujui, vaikka palkkana odotti pallo :o) Agin jälkeen mentiin lenkille, ja Pip varmuuden vuoksi reenasi agipöytää jokaisella sopivalla kivellä ;oD Taiturikoiksu!