Eilen tein kummallekin koikkuselle jäljet. Ilma on ollut viileä, joten
metsäkään ei kuiva, vaikka yllättävän "rapealta" jäkäläosuus tuntui
kengän alla. Pipan jälki oli metsässä, pohja, osin puolukanvarpuista,
osin sammaleista, osin jäkäläistä ja osin "kuollutta", siellä täällä
oli risuja. Talloin jälkeä 14 minuuttia, joten se lie ollut kahdeksisen
sataa metriä pitkä. Vanhennus kaks tuntia, kepukoita kymmenen ja
olikohan suoria kulmia neljä ja kaks terävää.
Pips teki oikein mallikkaan janan, meni suoraan noin 20 metriä ja hyvin
noukki. Jälki yleensä menee hukan takaviistoon, jotta nassi ottaa
varmemmin oikean suunnan. Suht aina lähtee oikeaan suuntan jälkeä ja
toivon oikeanlaisen hajun jäävän mieleen ja että osais saman tien
sitten kääntyä ja lähteä pois takajäljeltä, näinhän nassikka teki
koetilenteessa. Alkupuoliska jäljestä oli varsin hyvää työtä, suorat
kulmat ok. Terävät kulmat ei oikein menneet kovin hyvin. Ekalla se
oikaisi aikas rajusti, mutta se on täysin ymmärrettävää kovan tuulen
takia. Tän jälkeen jäljestys muuttui turhan korkeanenäiseksi. Mietin,
että onko nuo terävät niin vaikeita, että Pippuri tulee epävarmaksi.
Ihan heti terävän kulman jälkeen en halua keppiä laittaa, että haistais
kunnolla ja namiakaan en metsälle jätä, ihan satavarmaan metsän eläin
nauskauttaa sen suihinsa. Tarvii ehkä etsiä varastot, jos löytys jokin
vanha filmirullakotelo ja panis sellasen sisään herkkua ja puoliks
kaivas sen jäljelle. Siten sais palkattua ilman, että mun puhe tai
kehut häiritsee Pupsin työrauhaa. Toisella terävällä se teki aikamoiset
kierrokset. Ihan koko ympyrän, mutta loppujen lopuks jälki löytyi. Tuli
mieleen, et tarvii ehkä alkaa pitää Pipsiä pitemmässä liinassa, ni jos
kulmat sujuis paremmin. Nyt se on noin kolmen metrin päässä musta. Ja
koska Pipan veto on nykyään järkevää, vois koittaa ihan pienesti vielä
hiljentää vauhtia, siis reippaasta kävelyvauhdista normaaliin.
Jälki sujui ihan ok, nenä vähän tosiaan korkealla ja kulmissa
etsimistä, mutta mentiin siis koko jälki ja kaikki kepit nousivat :o)
Yks keppi meinas jäädä, mutta huomasin Pipan haistavan "keppityyliin",
ei löytynyt ihan heti ja meinas jatkaa, jolloin kysyin, et onko siellä
keppi ja etsi sen sitten. :o) Tuulen vaikutuksen huomasi, mentiin
jäljen vieressä, mutta keppi käytiin etsimässä askelten kohdalta. Mun
koiranlukutaito ei oo tarpeeks hyvä ja Pipan tyyli niin vapaa, että ei
me kyllä tänä vuonna enää mennä jälkikokeeseen. Harkitaan ens vuonna,
jos vaikka oltas kasvettu ja kehitytty rajusti ;o)
Rokin jäljen tallasin nurmikolle lukion taakse. Mun talloessa meni
vierestä pari oikaisevaa kävelijää. Kannattais tehdä jäljet aamulla, ni
noita kävelijöitä ei olis ollut useampaan tuntiin ja ois varmemmin
puhdas nurmi. Talloin 100 askelta ja pistin jokaiselle tuplanappulat.
Rokki osaa uskomattoman rauhallisesti mennä jäljelle, vaikka ihan
hulluna hommaan. Toisaalta mulla ei oo vartailukappaleena ku Pippa,
joka ei paljon kiihkeitä tunteitaan tai halujaan peittele :o) Näytin
jäljen ja Romps matkaan. Noin kymmenen askeleen jälkeen meni ohi
kovaääninen moottoripyörä ja sitä oli pakko katsoa. Heti sen perään
kuonostin maahan ja työ jatkui. Muutamassa kohdassa veto oli turhan
kovaa, mutta pääosin järkevää vetoa. Rokki selvästi tietää askeleella
olevan kaks namia ja sen tähden käy sen nenällä läpi kannasta
varpaaseen. Muutaman kerran se tais huomata nappulan varpaissa ja
koitti hypätä sinne, mut en päästänyt ja pentulainen palas toivottuun
haistotapaan. :o) Yli 200 napulasta nurmikkoon jäi vissiin kaks
kipaletta, oon kovin tyytyväinen tuohon tarkkuuteen. :oD Taitava
pikkuinen!
Mun pitää nyt kysyä joltakulta ohjetta, milleen alkaa vähentää nameja.
Ja pitäs laskea tältä blogista, montako kertaa on jälestetty. Pitkään
vielä tehdään näitä suoria tai lievästi kaartavia. Yks selvitettävä
asia on kans, että milleen alkaa erikoisjäljen koesuoritus. Tuskin
Romppasesta tulee FH-jälkikoiraa, mutta jos siinä kummiskin olis
ainesta enkä sitä pilaa, ni en ainakaan olis heti pennusta lähtein
opettanut jotain ehdottoman kiellettyä pisteitä miinustavaa hommelia
:o) Luin tänään Palveluskoiraliiton vihkosta Jäljestäminen, ja kovasti
tekis mieli koittaa opettaa kulmia ja muuta, mutta maltti taitaa olla
valttia, jos vaikka Rokista tulis pikkusen Pippuria rauhallisempi
jäljestäjä.
Eilen jäi tettelevaisuusharkat ihan pelkkiin sisäreeneihin. Tänään
mentiin jokirantaan isolle nurmikolle kummankin kanssa harkkaamaan.
Ensin sai Pips tokostaa ;oD Nouto ihan hyvä, 650grammasella ku en
muistanut metallisen olevan autossa. Sitten kaukkarit matkalta reilut
viis metriä. Pikkusen Pippuri siirtyy, mutta mun koulutusvirhe, ei
aleta niitä sen suuremmin jankkaamaan. Pyrin ohjaamaan silleen, että
Pipan on kiva tehdä, ei turhia ahdistuksia mun uhkaavien käsimerkkien
takia. Tuo saapi olla meen kaukkaritavoite, kokeitten miinuspisteet mun
vika ei Pipan. Sitten luoksetulon pysäyksiä tosin tolpan kiertämisen
jälkeen eikä luokse tullessa. Pipalla oli kiertäessä kova vauhti ja
mulla kova ääni, sillä "seiso" sai Pipsulaisen makaamaan, ja vielä
useamman kerran. Tätä siis tehtävä paljon lenkeillä, vaikka Rokki
siellä onkin häiritsemässä. Maahanmeno meni hienosti, koitin laittaa
siien tosi matalan äänen, että on oikein erilainen. Reenattava siis mun
käskevää normaalia "seiso"- ja matalaa "maahan"-kehotusta. Pipan vauhti
oli tosi kova, joten hiukka kesti saada kroppa pysähtymään. :o) Mulla
on hiukka väärä asenne, mut meillä ei oo suuria tavoitteita, ni olkoot
vauhti kova hiukan vaatimattomammilla pysähdyksillä, jolloin
satavarmaan tiedän Pipan nauttivan hommasta täysillä :o) Loppuun
ruutua, tätä otettiin liian monta toistoa. Taas Pips alkoi jarrutella
turhan ajoissa. Osasin onneks peittää pettymykseni, kutsuin nassikan
pois ja uus yritys. Saatiin onnistuneita hienoja muutama kerta ja
kunnon patukkapiletykset siihen perään ;oD
Sitten meni Pips autoon odottelemaan ja porostimen vuoro puuhastaa.
Tehtiin istumista, maahanmenoa, noudontapaista, irtaantumista ja
leikkimistä. Rokki toi mulle tennispallomatkusta tehtyä luuta.
Typerä-minä halusin kolme toistoa, ku ois kannattanut jättää kahteen.
Ne meni hienosti ja kolmannella lelu tippui, sit tehtiin
houkuttelemalla pari tuomista vielä. Mää siis vaan heitän ja Rokki saa
mennä hakemaan ja mun kehuessa se tuo ja vaihdetaan namiin :o) Ja annan
lelun takas, että ei keksi alkaa jemmata sitä. Istumiset ja makaamiset
meni kivasti, se on niin odottava aina, et pelkää sen haukahtavan ;o)
Ei onneks mitään melusaastetta, vaan keskittynyttä innokasta tekemistä
:o) Irtaantumista silleen tehtiin yks kerta, et hullutin luulelulla,
pidin pannasta kii ja mentiin neljän viiden metrin päähän. Sit otettiin
suunta lelulle ja katseesta lähetin lelun luo. Tosi innokas pieni poika
:o) Saalisleikki lopuks, hiukan jo väsymystä havaittavissa. Ei tehty
montaakaan toistoa, kun satuin saamaan jonkinmoiset patukan irrotukset,
olihan sitä ennen ollut pienen hetken jopa Romppasella kaks patua
suussa samaan aikaan, haastetta siis piisaa ;o) Vetämisleikkiä lopuks
hiukka, ku se on niin kivaa ja saa äristä ;oD
Muusta tänpäiäivsestä mainittakoon, et leikkasin kummaltakin kynnet.
Roks oli ihan otettu, ku se sai eka tulla "hoitoon" :o) Se oli
koirankeräsellä ja joka tassun jälkeen se sai namia, jotka
houkuttelevasti oottivat viereisen tyynyn päällä. Loppunamiks puolikas
ihanasti suussa rouskuva keksi ;oD Pipan kyndärit sitten ja hienosti
Rokki jätti Pipan tyynyllä olevat namit rauhaan, kun kerran olin sille
pienesti murahtanut. Rokki pääsi tänään eläinkauppaankin
puruluuostoksille :o) Oltiin oltu pitkällä metsälenkillä, ja että se
käyttäyty ihanan rauhallisesti väsyneenä, ei tarvinnu niin
kiihkeästi yrittää ehdottaa mulle ostettavia :o) Ostettiin yks kuivattu
mahapihvi, jonka koiksut saa ottaa evääks, ku mennään
Puurijärvi-Isosuolle.
keskiviikko, 25. kesäkuu 2008
Kommentit