Roks käyttäytyi tänään ihan ku sillä ois ollu jotain kipuja. Mää olin räjähtänyt Pipalle autossa sen syötyä kokonaisen kakkupohjan. Olis pitänyt panna se takaluukkuun, mut en tajunnut niin pikaisella mansikkahaulla kerkiävän ees etupenkille. Jätin Pipan kotona autoon, kun pelkäsin ärhentäväni sille liikaa. Oltiin siis Rokin kanssa kahdestaan, tein uutta kakkupohjaa ja muuta. Sitten Rokin kanssa muutamat istumiset, maahanmenot ja muhun liimautumiset. Poika oli jotenkin outo, teki mutta ei innolla, sitten meni pöydän alle kyräilemään. Ihan ku se ois vältellyt mua. Mietin, et pömpöttääkö sen vatsa ja aloin tutkia sitä. Mitään ei löytynyt paitsi että syliin ottaessa se alkoi ihan huutaa niinku ois sattunut. Soittelin eläinlääkäreitä läpi, missään ei aikoja tai ei sellaisessa missä ois röntgausvehkeet. Välillä Rokki innostui, leikkikin hiukan. Välistä se meni tosi hermostuneena etuovelle eikä millään rauhoittunut. Huolestuttavinta oli, että piksulle ei maistunut kuivamuonanappulat namina. Vettä se joi ja kakkain ja pisien kanssa ei mitään epänormaalia.

Oiskohan tuo homma alkanut yhdentoista jälkeen ja onneks jo kahden kolmen aikoihin alkoi jäpä olla suht rauhallinen ja melkein oma ittensä. Vähän rauhallisempi tai hitaampi tosin. Seurailen tilannetta ja vaikuttaisi olevan kunnossa. Se oli mukana kentällä käydessä, kiusasi muita koiria normaalisti sen lyhyen aikaa minkä oli kävelyllä mukana. Illalla annoin ruuaks minimaalisesti nappulaa, piimää ja maitohappobakteeria ja nassikka söi, ei ahminut kyl normaalisti. Puruluitakin se järsiskeli. Mietin aluks, et voisko olla pelännyt mua Pipalle ärjymisen takia, mut en usko. Sit aattelin, et se on syönyt jotain outoa eli vieras esine, mut siinä tapauksessa koittais poistaa oksuttamalla ja ripuloimalla. Kuulin sen muutaman kerran röyhtäilevän eli jospa silla oliskin ehkä happovaivoja, ois perinyt ne multa. Tai jos miettiin, et ois oma vatta kipeä ja sit joku pitäs sylissä aj painelis joka paikkaa, ei kiva. Muonasäkille se ei oo päässyt herkuttelemaan omin luvin enkä oo varma, onko sen vatta ollu turvonnut, voi olla kuvitelmaakin. Anaalirauhasiakin epäilin, ku ulkona kävellessä peitsas. En tiä, mikä oli.

Toivottavasti on nyt ohi eikä tuu koskaan uusiks. Olin huolissani. Mun väoistäminen meni nopeasti ohi, oikeestaan ku lakkasin kovasti tunnustelemasta sitä. Ihan normaalisti se ottaa kontaktia ja leikkikin hetki sitten kelsitossulla kunnolla muristen. Seuraan tilannetta ja kunpa ei enää ois mitään tuollaista.