Ihan ekan treenikerran jälkeen viime tiistai oli ensi kerta, kun hakuharkat eivät onnistuneet tyynnyttämään tuulta :o) Pipalla oli siis ekan kerran oikeaa hakuharjoittelua, mutta se ei valitettavasti sujunut kauhean hyvin.

Pip oli hirveän innokas. Lähdettiin kävelemään tuulen alla kohti paikkaa, missä maalimies oli. Kirsu värisi, otin piuhan pois (matka kymmenisen metriä) ja "äijä"-kehotus. Nassi meni kiven taa, jossa maalimies oli, mutta pelästyi, peruutti ja tuli mun luo. Maalimies oli ihan sikiöasennossa, en tajua Pipan pelästystä. Kun tulin lähemmäs, meni Pip maalimiehelle, mutta ei ollut ihan oma ittensä. Toinen maalimies oli tummanvihreän kankaan alla pää näkyvissä pikkusen piilossa. Haju tuli taas nenään, mutta hitsit, jälleen peruutus, ujosteli vissiin kangasta. Kolmas kerta oli viimeinen, kahden naismaalimiehen jälkeen oli vuorossa nyt mies. Hällä ei ollut mitään kangasta suojana ja oli suht kyykkyasennossa. Taas Pip sai selvästi hajun, lähetin ja meni hyvin, nyt se ei ujostellut mitään :o) Yllättävää nuo Pippurin peruutukset! Päätin, että ens kerralla nassille sellainen makkararinki, että ihmisillä on kankaita ei täysin peittävästi, mutta jonkin verran saa peittää. Pip sai tuulilähdöissä suorapalkan maalimiehiltä, eikä tehty rullaharjoitusta perään, koska epäilen, ettei olis ottanut rullaa, kun edellisiltäkin äijiltä sai kerran heti herkkuset.