Taas hurahti yli viikko ilman päivityksiä. Muisteluyritys siis jälleen kerran.

Viikko sitten sunnuntaina tehtiin parin tunnin lenkki Tuulan sakin kanssa. Ja myös viikolla pari kertaa samalla kokoonpanolla metsällä. Mainittavaa, että Rokki saa olla jonkin verran auki ja on totellut hienosti. ;o) Tunnistan sen haistoelkeet nykyään suht hyvin, ja otan hihnaan pienimmästäkin riistahinkumisepäilystä.

Maanantaina oli toko Porissa. Rokki oli varsin taitava, vähän se tympääntyy odottamiseen ja pakkaa kitisemään. Paikalla pysymiset mallikkaita, mun vaan tarvii olla tarkkana pyytäessä se sivulla makaamaan, tahtoopi poju vääntyä. Seuraamisen käännöksiä paikallaan, ok. Hyppy hieno, tarvittaisiin vain malttia mennä istumaan ennen hyppyä. :o) En enää muista mitä muuta mahdettiin tehdä. Pippa teki Rokin jälkeen taas uskomattoman kiihkeitä seuraamista, noutoa ja kaukkareita.

Kotona tottelevaisuutta ihan liian laiskasti. Torstaina Roks kävi kauden viimeisissä maastojuoksureeneissä. Kivan haastava  reitti ja porostin seurasi viehettä loistavasti.

Perjantaina tuli Pohjanpalon Pasi agikoulimaan meen reeniryhmää. Ihan superhyvä harkka, tosi rento meininki ja serinomaista vinkkiä! ;oD Ja omaa vuoroa odottaessa nautiskeltiin Suvin tuomia herkkusia Tytyn ekan aginollan kunniaksi.  Me tehtiin Rokin kanssa suht pitkiä pätkiä jo, ja pojan motivaatio oli pientä hetkeä lukuun ottamatta loistava. Jaakotus sujui jonkinmoisesti. Vaikka tehtiin paljon, vain kerran Roks oli niin kii kädessä, et meni siivekkeen yli. Mun pitää alkaa luottaa Roksulaan enempi eikä odottaa liikaa ja tsempata. Meinaa muuten henki loppua, ku koitan käskyttää ja kehua samaan aikaan. ;o)

Pippa oli radanrakennuskoirana tuolloin perjantai-iltana. Ja ennen sitä, se pääsi jäljestämään. Matka puolisen kilsaa, kuus keppiä, varpumetsä, ikä päälle puol tuntia. Loistavaa työtä mun aussikaltani! Tänään Rokki oli mun kanssa pitkän päivän Porissa, joten tein Pispulle jäljen. Taas varpumetsä, seitsemän keppiä, vanhennus reilu kolme varttia, pituus päälle puol kilsaa. Ihan superjäljestäjä. Tuuli hirveästi, mutta ei haitannut taitokuonostinta yhtään. ;oD Sillä on tosi hyvä meno, järkevä veto, hullu hätääntynyt "hukkasinko jäljen"-pyöriminen nykyisin vallan poissa. En tee kulmia mitenkään kovin tarkasti vaan kuöljen metsässä ja sopivissa kohdissa kääntyilen. Teräviä en oo tehnyt pitkään aikaan, mutta suoria kulmia kyllä, sujuu upeasti. Perjantaijäljestä unohdinkin pistää, että unohdin jälkivaljaat kotiin. Huomasin niin myöhään unohduksen, että olisi tullut pieni kiire Rokin agireeniin, jos olis haettu. Siispä puin Pippendaalille huskyvaljaan päälle ja panin piuhaksi 2,5-metrisen nahkahihnan. Ei haitannut hiukkaakaan, melkein jopa se oli rauhallisempi noissa huskyvaljaissa.

Tänään Rokki osallistui Lännen vinttikoirien järkkäämään kiihdytyskilpailuun eli a-luokan makkaramaastoihin konjakkisinapilla. Matka suora noin sata metriä. Koira vietiin kauas, avustaja piti sitä, ite tultiin maalin luo ottamaan vastaan. Rokki huusi heti paikalle saapumisesta lähtien ku mikäkin kaistapää. Pupukoneen pärinä saa sen tärisemään. ;o) Sillä ei oo yhtään itsehillintää raasuparalla. Rokki veti ihan ihan täpöt vieheen perässä koko matkan ja tappoi saaliin lopuksi. Polliisin tutka mittas koirien nopeuksia. Rokille saatiin kaikista nopein aika, mut ilmeisesti jollakulla tais olla isompi nopeus tutkan kohdalla. Rokki tais olla ainoa lajia harrastava eli tiesi heti alusta lähteä täysillä, ei miettiny sekuntiakaan, mistä hommassa on kyse. Roksupoksu siis voitti ja sai melkoiset palkinnot: 20 kiloa muonaa, nahkapanta, talutin, LV-brodeerattu pyyhe, liinanen ja palmikoitu lelu. Tulokset eivät vielä ole netissä, mutta muistelisin Rokilla olleen kisakumppaneita kymmenkunta. Ainakin yks mali ja muutama tervu jäi taakse, ei pöllömmin poropojalta! ;oD En olis ikinä uskonut Rokin nopeuden riittävän jatkamaan meen perheen perinteitä. 2007 Pippa oli ekaa kertaa vieheen perässä ja toinen noin 30 koirasta, viime vuonna se oli jaetulla ykköstilalla ja nyt siis Rokki ykkönen. Nopeat koiskulat.