Aamupäivällä kävin tekemässä radan toiselle puolelle räntäsateessa pari
minijälkeä, joilla oli tarkoitus treenata janaa. Vanhennusta ei just
lainkaan, ja Pip olikin nokka pystyssä, ku päästiin jäljen
lähtöpaikoille, turhan ilmavainuista siis. Ekalle jäljelle hyvä rivakka
eteneminen, nokka olis saanut olla enempi haisteluasennossa. Jälki tuli
loivasti vasemmalta ja kääntyi jyrkästi janan loppua kohti. Tarkoitus
olis saada Pip irtoamaan paremmin ja suoraan. Lähetin sen aavistuksen
vinoon ja menikin loivalle osalle ja lähti takajäljelle :o/ Liina jäi
risuun kiinni ja se käänsi saman tien oikeaan suuntaan eli oikealle ja
lähti tosi tarkasti jäljelle. Kaunista haistotyötä, noukki jokaisen
juustonpalan ja hienosti toi jäljen lopussa olevan kepin, jäljen pituus
oli ehkä pikkusen päälle 50 metriä. Toinen lyhyt jäljentynkä lähti
vasemmalle. Nyt Pip yritti ryykästä vinoon ja pyysin takaisin. Toisella
lähetyksellä hyvä suoritus! Taas kunnon haistoa, söi kaikki juustot ja
kepin anto mulle hyvin. Mun pitää vielä hioa tuota janajuttua, miettiä
milleen tehdä se. Pipan pitää tajuta, että mun näyttämästä suunnasta
löytyy jälki, eikä mennä muuhun suuntaan. Jos ei tuu lunta, ni näitä
muutaman pikkupätkän harkkoja kannattas tehdä.
Jo pikkusen turhan pimeällä mentiin Hossuun. Pikapisitys ja heti vaan
suoraan puomille. Näytin puomia ja Pippa meni hienosti ylösmenolle,
naksautin ja namitin, en sanonut mitään. Jatkettiin mun kehotuksesta
alastulolle, menin vieressä, siellä naksaus ja palkka. Tätä toistettiin
vajaa kymmenen kertaa. Mun hiljaa olo on Pipalle hyväks! Viimeinen
kerta ylömenolla ei namia, mun kehu ja alastulolla ootti patukka.
Lopetettiin rajuun leikkiin ;oD Mitään muuta ei tehty, sillä noin
pimeässä olis turhan riskaapelia.
sunnuntai, 13. tammikuu 2008
Kommentit