Rankan kisaviikonlopun sekä muitten "tekosyitten" takia ei maksiporukka
harkannut tänään ;o) Tai siis tynkäporukka harkkas eli mää kahdestaan
Pipan kanssa ;oD
Treenin päätavoite oli saada heikkohermoinen ohjaaja ohjaamaan ilman
ärinöitä kontakteilla. Oon ollut niin painostava, että Pippa pysähtyy
jo ennen ylösmenokontaktia ja alkaa kysyä aivan liian ajoissa, missä
alas tullessa pysätään. Nyt pakattiin mukaan täsmäaseet eli tasku
täyteen lihapullaa ja naksutin käteen. Päätin, että yhtään tuhahdusta
ei edes saa tulla multa. Treeni onnistui loistavasti. Pip ei pysännyt
kertaakaan ennen ylösmenoa, vaan joka kerta "tassu"-kehotuksesta
etutassut kontaktille, jipiiiii :o) Pari kertaa oli lihaspullat
kontaktilla, useammin palkkana pelkkä mun innostava kehu. Alasmenokin
meni ihan kivasti, jarruttelua turhan ajoissa, mut meni paremmin ku
viime aikoina. Lopuks aloin panna namia 20 sentin päähän kontaktista,
ja saatiin vauhtia.
Lisäks treenattiin keppejä ja hyppelyitä, nassi meni hyvin ;oD Ei
ensinkään virheitä kepeillä, sain edetä ja kaueta miten vaan. Hypyillä
testailin käden etäisyyden kroppaan vaikutusta, että milleen Pip oli
likellä milloin kauempana. Hitsit ku olis ite taitavampi, Pipalla on
niin hyvä tekemisen meininki aina. Kaikkinensa tosi onnistunut treeni,
sillä en ärähtänyt kertaakaan ja nassi teki uskomattoman hienosti!
Lauantain kisan jälkeen valitin Salmellekin meen kontaktiongelmasta, ja
ohje oli aikas sama mitä saatiin hältä kaukokäskyihin: mun pitää
viestittää hyväksyntä selvästi enkä saa paineistaa pientä koirulaista.
Jännä, että noin innokas koiru ei kestä mun örinöitä, ku kestäis
varmaan mitä tahansa fyysistä kipua radalla, mut ei sen kyl tarviikkaan
kestää ärähtelyä, mun täytyy kehittyä ja oppia reilummaks ja
kannustavammaks.
maanantai, 22. lokakuu 2007
Kommentit