Tänään Katja otti kuvia koirustajista. Kiitos paljon!
Pistin ne tuolle sivulle.
Eilen koitin päivitellä linkkisivua. Siellä on muutama uusikin. Kovasti pidän Katiskasta ja Patricia McConnellista.
|
0 kommenttia
|
Tänään mentiin Hossuun ja pidettiin esineruutureenit. Tyty tarjosi muotovaliokahvit. ;o)
Ensin hommiin pääsi Rokki, jolle tein ihan samalaiset ku edellisellä kerralla. Vietiin yhdessä esine tosi kauas (kulettiin oikeaa reunaa ja vietiin esine vasemmalle) ja palatessa jätin toisen esineen puolivälin etupuolelle oikeaan reunaan. Lähetin Roksun vasemmasta reunasta ja komeasti vetäisi esineelle ja palautti hyvin. Toisellekin lähti pikku tahimisen jälkeen. Se löysi, mutta jokin häiritsi ja esine tippui eikä millään meinannut löytyä. Onnas sit kumminkin. Hyvä harkka. Pitää ehkä ottaa lenkille mukaan silloin tällöin jokin esine ja palkata rauhallista nättiä antamista mulle ja aivopestä porostin, että luovutuksesta saa herkkupalkkaa. :o)
Pipalla oli valmiiks viis esinettä. Sillä oli kova vauhti, mikä kyllä hiukan hyytyi korkeassa hangessa juoksemisen takia. Sen tarvi etsiä aikalai, kesti hiukka päälle viis minuuttia, mut kaik löytyi. :o) Kummallakin oli mun omia esineitä haettavana. Kiitos reeniseurasta ja -avusta Johannalle, Suville ja Tuulalle. Kuvaajakin meillä oli paikalla, joten ehkä harkoista saadaan ihan kuvallista todistusaineistoakin joskus tässä. :o)
Pippa sai tehdä valiokahvien jälkeen hiukan tottelevaisuutta. Se seurasi, tuli luokse, nouti, muuta en ainakaan muista. Homma sujui hienosti hiljaa. :oD Ja venytin palkkausta ja silti meillä oli kivaa, Wisp oli uskomattoman taitava pikkuaussie!
Roksun meinasin jättää vain autoon, mutta päätin naksuttaa sille loput siansydämen palaset. Hossussa oli muitakin, toiselta puolta pihaa kuului lähes tauoton hauke. Tavoite oli saada Vonsp ottamaan muhun kontaktia, tosin pelkäsin, onnistuuko sekään. Varmuuden vuoksi kosketuskeppi kehiin. Roks alkoi hienosti tökkiä sitä. ;oD Jopa kerran pallura oli sen suussa niin määrätietoiseslla meiningillä, että vaikeutettiin. Kontakti muhun tavoitteeks ja onnas tosi hienosti. ;o) Liikuin pikkusen taakse päin ja kontakti pysyi, kovin tyytyväinen olin.
Kotona on tehty nyt vain parit hyvin pienet jutut päivässä. Mikäköhän lie viisasta, ku pienellä harkkamäärällä Rokki tekee innokkaammin, mutta edistyminen on mitä on. Toisaalta iso reenimäärä, ehkä hieman nopeampi edistyminen ja tympeä ilme, ei me sitäkään tavoitella. Pippa oli yhdellä harkkakerralla unohtanut, milleen mennään seisomasta istumaan, mut palautui sentäs. :o) Rokkia kiinnostaa erityisesti noutokapula. Portsulla ollut hyvä ilme.
Edellisessä päivityksessä jäi pistämäti, että Rokki oli yhdellä lenkillä Tuulan sakin kanssa aivan kammottava vonkaajamies. Se koitti koko aika vokotella Taraa ihan hulluna ja miten jaksoikin kitistä tauotta. :o/ Parina seuraavana päivänä sanoin heti Taran vilkaisustakin, ettei oo sallittua ja komensin pois, ni ei mitään ongelmaa, ei kitinänpoikastakaan. Outoja nuo miehet!
Hangessa tarpominen on taas valitettavasti hiukka kipeyttänyt Pispun oikeaa etukäpälää. :o/
ja sitäkin niukasti. Korppuset ovat ihan melkein hyljättyinä olleet, ku työt tunkeneet liian pahasti kotiin, viime yönä kerkesin nukkua alle viis tuntia, ku niin pal korjattavaa. Lenkkejä ollaan sentään tehty ihan kunnolla eli päivittäin tunti kunnon metsälenkkiä auraamattomalla tiellä ja lisäks pikku-ulkoiluja. Omat jalat ja selkä ihan turrat tunnin jälkeen, mut jeshjeshjesh Pippa ei oo ontunut. ;oP
Tokoilua siis hiukkasen, Rokille haettu oikeaa ilmettä ja löytynytkin kivasti. ;) Tänään se puri mua hiukan käteen ja tunki röyhkeästi väliin, ku Pip harkkas kapulan kanssa. Se tulee hyvin liki ja pitää kontaktia ok. ;oD Mutta näin taas, kun vähempi reenattu. Ei voi ku todeta, että tosi vähän tosi suunniteltua, ni vois jopa hiukan edetä Ronspusen kanssa. Pakkaa homma välistä menemään hinkkaukseksi, jota vaan jatketaan ja jatketaan. Nykyään telkusta tulee useammin mainoksia, jos on tunninpituinen ohjelma, ni jospa mainoskatkoihin säätäs sopivat harkkasetit. Torstainen Koirakioski peruuntui vetäjän kuumeen takia. :o( Mutta joskus me sinne päästään ja saapi kouluttaja todeta, et jos mussa on toivomisen varaa tottelevaisuusjutuissa, ni leikkimisessä vasta oonkin söhrö. :o/ Positiivisesti ajatellen, ei tästä ainakaan paljon voi mennä huonompaan suuntaan. ;o) Käväsin just tuolla sivuilla ja huomasin, että alkaa koiratanssin alkeet, voi että jospa mentäs Pispun kanssa. Täytyy katsoa huomenna, milleen suhtautuu mun muihin aikataihin.
.. tokorintamalla. :o) Tai ei se oikeastaan mitään varsinaista tokoa ole vaan Rokki on osittain saanut takas oikean ilmeen. Se tykkää läppästä kosketusalustaa, joten aloitellaan sillä. Seuraamista otetaan tosi vähän, niin pysyy siedettävänä. Eilen siis Roks oli kivan innokas ja tänään oli Koirakioskin kurssin vika harkkakerta. Jatketaan uudelle kurssille eli uudet viis kertaa ja nyt se on edelleen tiistai mutta tuntia aiemmin kello kuudelta. Aloitettiin tänpäiväsissä ohjatuissa alustalla, sitten kontaktia ja pikkasen seuraamistakin ja muutamat jätöt. Roksusta löytyi hiukan ääntä, mutta kaikkinensa meillä oli taas kivaa. Kaks edellistä kertaahan menivät ihan penkin alle. Ehkä siis opimme vielä tai siis mää toivottavasti opin olemaan stressaamatta. ;o) Kouluttajana oli nyt Pauliina eikä vakkari Helena, joten en saanut varmistettua torstain privaattituntia. Tavoite olis näet koittaa opetella leikkimään Rokin kanssa. :o)
Pippa on tokostanut silleen, että palkkaan harvemmin. Sujuu hyvin. ;o) Mitä se nyt pakkaa innoissaan namia hotkastessa puremaan käteen. ;oD Niukkapalkkaisuus on hiukan vaikea noudon kanssa, kun vauhti hiipuu. Pippa muuten ei millään pysty hillitsemään itseään, kun on kyse linnunruuasta. Linnut vetelee ihan hulluna siemeniä ja Pip pitää itteään karvatinttinä ja hinkuaa erityisesti noita herkkuja. Kun tyhjennän kaupan pusseista auringonkukansiemenet ja pähkylänpalat ämpäriin, ni nassi jotenkin hallitsee ittensä. Kun kaadan rasvasiemenrouheen, ni Pispun on pakko haukata! Pelissä on jokin isompi voima, pieni aussie ei pysty vastustamaan, ei sitten millään! ;oD
Aamulla meillä oli treffit Millan ja Ninjan kanssa Paniksessa. Mun ei pitänyt ottaa Pippaa mukaan. Ajattelin, etten millään pysty tällaisena lumisadepäivänä varjelemaan sen käpälää hangilta, niin mentiin sitten kolmisin. Pippaa ei tarvinnut pitää hihnassa, koska se ei lähtenyt hankiralleihin Rokin ja Ninjan kanssa. Kerran plikkaa ärsytti kakaroitten leikki ja se meni keskeyttämään, mutta Ninjapa ei väistynyt vaan pisti leuan Pipan selälle. Siitä tuli aika ärinä, joka keskeytettiin välittömästi. Rokki paini Nipsun kanssa tosi innoissaan ja näillä hangilla ei paljon pupuset liiku, niin ei tarvinnut porolaisenkaan niitä etsiskellä. Just ennen kotiin lähtöä Roks näki vielä Taikan, ja ihastui kovin, kun pitkästä aikaa tapasivat. Roksula oli ihan koko aika vapaana eiukä huidellut minnekään.
Iltapäivällä mentiin lagottojen kanssa lenkille, ja nyt jätin Pipan kotiin, vaikka ei ontunut Panelian keikan jälkeen. Järilän metsissä oli myös kauhea määrä lunta ja kävely taas rankkaa. Rokki oli yli puolet ajasta irti. Yhdessä vaiheessa se tutntui saaneen jonkin heikon hajun ja otin varmuudeksi piuhaan. Portsu leikki oikein kunnolla Mallan kanssa, koitti hiukan vokotella Taraa huonolla menestyksellä ja Leksun kanssa meinas tulla pientä kränää, mikä lopetettiin heti. Mulla oli taskussa pari keksiä ja pussillinen Roksun ruokaa. Palkkasin pojun joka kerta, kun tuli moikkaamaan mua vapaana ollessaan, portsulaisella erinomainen ilme. :o)
Treeni tänään niukahkoa, kun ovat ulkoilujen jälkeen vain nukuskelleet. :o) Pientä sisäharkkaa toki tehty. Rokilla suht ok ilme, joten pikkasen seuraamisen alkua. Pippa on tehnyt muutaman liikkeen ja vastan sitten saanut palkan. Toimii muuten ok, mutta vähän hitaampi on. Toisaalta Pipan hitaus ei vielä ole hidasta vaan ihan toimivaa tokostusta. :o)
Pippa syö nyt toista päivää Golden Eagle lohinappia ja Jahti&Vahti kananappulaa sekoitussuhteessa 1:1. Huomenna annan jo pelkkää J&V:a, koska vatsa ei oo mennyt löysälle, vaan tuli ihan normit tortut. Kakimäärä on iso, mitä on ollut koko aika GE-nappulan ajan. Ja nyt saatiin pellavansiemeniä, joilla aletaan vähitellen korvata osa aamun porkkanaraasteesta.
Päivittäin tehdään sisällä ja kahdesti oltu Koirakioskilla. Rokin kotiharkka suht ok, ei se tietty mikään superinnokas ole. Tiistain ohjattu harkka ei mennyt taaskaan hyvin. Mulla oli mielessä edellinen epäonnistunut kerta, stressi siis valmiiksi, niu eihän oo ees mahdollista onnistua. Roksu haisteli ja huiteli. Kyllä se muutaman kerran seurasi kivasti. Sen lisäks, et Rokissa näkyi mun hermoilu, ni se näöky mussakin, namit ei pysyny kädessä ja keskittyminen tosi vaikeaa. Me taidetaan Ronspun kanssa sopia hyvin toisillemme, kaks onnetonta. ;oD Sen opin myös, että kunnon kokoisia palkkanameja, koska pienten kanssa tosi vaikea pelata. Mutta taas tuli kommenttia mun palkanantokohdasta, mitä olen mielestäni nyt kotona osannut parantaa. Lisäks Helena ehdotti, että Rokki saisi ruuan kädestä eikä kupista. Aamuruoka on väkisin kupissa, koska porostin tarvii lisäkuitua parkkanasta, b-vitskua ja plaque offia ei voi antaa kädestä. :o) Iltaruuan kanssa niin, että pieniä reenisessioita ja jos ei portsua kiinnosta, lopetetaan ja koklataan jonkin tunnin päästä uusiks. Tavoite siis tehdä ruuasta sille arvokkaampaa ja tavoiteltavampaa. Nyt jo mun mielestä purrut, koska nappuloanantokädestä tulee ihan likainen Rokin runsaan kuolaamisen takia. :o) Suunta oikea. :o)
Seuraamisen lisäks Pomppumies tehnyt jättöjä, sivulle, eteenliimautumista sekä kosketusalustaa ja -keppiä. Mun asenne saatava nyt varmemmeks, ni homma alkaa sujua. Meinaan, et tars alkaa leikkiä enempi se kanssa, ni vois olla hommat mielekkäämpiä.
Pippa tekee kaiken intona ja oikeestaan sen takia oltiinkin Koirakioskilla privaattitunnilla. Siellä oli myös Tyty. Pipan kanssa meinataan mennä kesällä tottelevaisuuskokeeseen, mutta äänisaaste saattaa olla iso este. (Ja tietty tunari, mut sitä mietitään keväällä.) Tein hallilla ohjattua, ruutua, seuraamista sun muuta, että Helena kuuli kitinän. Mun ajatus naksuttaa sille hiljaa odotuksesta ei oo hölmö. Pahitenhan Puspulainen kitisee ohjatun kapuloita vietäessä, ni siinä siis naksuttelisin kontaktia. Eri tärkeää olis, et en mitenkään reagoi sen ääniin, mut mahdotonta mun hermorakenteella. Sellainen tuli esille, että määhän en ikinä oikeastaan suuremmiin harkkaa Pippendaalin kanssa palkkaamattomuutta. Sen vietti vaan nousee, ku kiihkoisena oottaa palkkaa, ni se luultavasti kans lisää ääntelyä. Me siis aletaan tehdä useampaa liikettä ja niukkaillaan palkan kanssa. Ääntähän on Pispusta löytynyt jo parivuotiaasta lähtein, joten tuskin sitä pois osaan nassikalta kitkeä, mutta jos sen verran ettei lennetä ulos tokokehästä. ;o) Että Pipan kanssa on niin upea tehdä mitä vaan, ku sillä hillitön himo tehdä mitä vaan mun kanssa, hömpsy Wisp. :oD
Loppukaneetiks harkkailuista, että jo voi ihminen olla hidas. :o/ Naksutan kummallekin kosketusalustalla pysymisestä. Naksautan siis tassun läimäsemisestä matonpalalle ja sitten muutamaan otteeseen lisänaksut niin, ettei käpäläinen vielä oo liikkunut. Kumpikin on useamman kerran kerinnyt tarjota vaikka mitä. ;o) Pippa välistä alkaa kölliö, Romp tökkii mua kuonolla. Ja sit suhraminä oon sattunut naksauttamaan just, ku menevät maahan, ni jo on vaikea saada taas seisoma-asentoon. ;o) Tosin mää oon ite matalassa asennossa, ni täytynee alkaa seistä, jos koikutkin seisois. :o) Meinaan alkaa pidentää pysymistä Helenan tyylillä eli ihan laskemalla. 1-naks-1-2-naks- 1-naks -1-2-3-naks -1-2-naks -1-2-3-4-naks -1-2-3-naks -1-2-3-4-5-naks -1-2-3-4-naks -1-2-3-4-5-6-naks. Eka nyt kummonikin pitäs löytää rauhallisuus sekä naksutettavista että naksuttajasta. :o)
Taas hujahtanut noin viikko. Viikon sana on hankinnat. ;o) Torstaina tuli vihdoin VUL:n paketti. Koirustajat saivat hienot pannat, joita tosin en ihan täysin osaa käyttää. Ovatkohan puolikuristavat vai eivätkö, käytetään silti. :o) Hihnat ovat hienot, sillä niissä on jousto-osat. Lisäksi pakatissa oli Pipan töppöset.
Panin Pippurille tossut jalkoihin ja mentiin ulos. Ne on liian isot. :o( Se juoksi ku hullu. Ja koska ovat turhat isot, ovat väkisin löysät ja kaks tippui vain muutaman sadan metrion ulkona käynnillä. Onneks löytyivät. Tänään sidoin se aussikan jalkoihin oikein supertarkasti ja piukeesti ja lähdettiin lenkille. Pakkasta vissiin 12, joten kehtas pukea jalkaan. ;o) Alkumatkasta pistin yhtä hiukan paremmin, mutta muuten pysyivät. paitsi yks tyhmä töppönen, joka jäi johonkin metsän isoon lumihankeen. Pip mun mielestä tyklkää niistä, se kulkee pal iloisemman näköisesti. :o) Tai sitten niitten kanssa on vaikea olla lipsumatta ja korkean hännän avulla vaan pysytään pystyssä. ;o) Voi olla, että se toisinaan kipuileva nivel pysyy näin lämpimämpänä ja siks Pip tykkää. Aion tilata pienempää kokoa olevat uudet, mutta täytyy päättää, montako, sillä metsällä menee helpposti hukkaan, jos irtoaa. Se mainittava, että tossutetulla käpäläisellä sai ihan normisti irrotettua ihanat jäiset hevonkakkarat tiestä. ;oP
Eilinen hankinta oli uusi muonasäkki. Meillähän on viimeisimpänä ollut Golden Eagle Holistic Salmonia. Se ei oikein sovi Pipalle. Pispun vatsa on ollut turhan löysällä, torttiksia tuntuu tulevan yhtä iso määrä ku mitä syö, se on alkanut vetää peffaa ja toisessa korvassa on vähän möhnää. Yleensä huonompimahaiselle Rokille se käy erinomaisesti. Päätin eilen, että Pip saa alkaa nauskuttaa uutta sorttia, koska se teki takapihalle pikkasen limaiset torttuset. Kokemäen Agrimarketista haettiin säkki Jahti&Vahti Kana-Riisiä. Annoin eilen jo kummallekin hiukan maistikkaita, kovin tykkäsivät ja se jopa haisee munkin nenään ihan hyvältä. Pupsi saa nyt puoliksi sitä ja puoliks vanhaa muutaman päivän ja sit pelkkää uutta. Toivottavasti tuo sopii. Golden Eagle on ensimmäinen nappula, joka Pippaliinille ei passaa. Ronspunteri nauskuttaa vanhaa, jota lie jäljellä kuutisen kiloa. Sen jälkeen sillekin toivottavasti Jahti&Vahtia. Haluisin niin kovin, että kumpikin vois syödä samaa.
Samaisella Kokemäen käynnillä soitin Tuulalle ja mentiin lagottolaisen kanssa heitin lähilenkilleen. Eräs nimeltämainitsematon söhrö pudotti Rokin alle kuukauden käytössä olleen flexin johonkin kinokseen. Pidin pojua tieosuudet kuonopannassa ja pelto-osuudet flexissä. Onneks Tuula sattui löytämään sen tänaamuisella kävelyllä. ;o) Se on nyt vielä Tuulalla, joten oli vanha huonosti piuhan sisään vetävä flexi lenkillä käytössä. Mulla on yleensä pannan ja fleksin välissä jousto-osanen, ja tuntuipa nyt pahalta, ku Roks vetäsi eikä sitä ollut siinä. Mahtoi sitä sattua riuhtasu, kun munkin käsi tuntui ihan kunnolla.
Tosi helposti tämä blogikirjoittelu jää. Siispä kertaan viime aikain juttusia pikaseltaan.
Ollaan tehty paljon lenkkiä. Tuulan kanssa vissiin kolme kertaa ja joka kerta Roks vähintään puol tuntia irti ja vain kerran sen on tarvinnut huidella. Tämäkin oli enemmän ylös kuin pois päin suuntautuvaa "karkuruutta", taisi joitain lintuja bongata ja kenguruhyppeli. :o) Runsaahkon ulkoilun ja hankien takia Pipan tassu on kipeytynyt. Se ontui kahtena eri päivänä. :o( Annan rimadyliä ja säästellään käpäläistä. Syy kipeään voi olla myös kylmyys. Plikka nukkuu tällä hetkellä tosi mielellään häkissä, joka on vuorattu lampaan taljoilla. Jos nivel kipuilee, mahtaa villan lämpö tehdä hyvää. Pippa muuten yhtenä aamuna karkasi hiukan. Se huitasi jonkin perään, odottelin luottokoiran paluuta, mut ei tullut. Varmaan minuutti kului ja lähdin kävelemään kotiin päin Rokin kanssa. Siinä se Pip sitten postilaatikoilla seisoskeli ja näytti onnettomalta. Raasu kärvisteli ja pelkäs ärhäkkää mattea.
Pehmolelurintamalla tapahtuu. Siili on pelastettu puusta, jonne sen vahingossa heitin. Erikoinen tilanne tuo pelastusoperaatio! Löysin pitkän oksan, jolla aloin sörkkiä oksalla olevaa lelua. Kumpikin koira ihan täysillä mukana. Sain siilin tippumaan ja päästin riemunhuudot, millä hetkellä kuononaamat hyökkäsivät ja kumpikin kiinni oksassa. :o) Huomasivat ne lopulta siilinkin. ;oP Sisällä on tapahtunut seuraavanmoista: hiireltä poistettu korvat ja marsu silputtu. Uudet lelut eli valkoinen hiiri ja oranssiraitainen kissa ovat vielä hengissä. Mitä nyt eilen kuului outo rouskasuääni ja huomasin Rokin olevan typistämässä lemmikkinsä häntää. Poisti siitä kaks senttiä.
Tokoharkka on ollut todella vaihtelevaa: loistokertoja jokunen kerta ja liian monella kertaa Rokulin ilme sanoo, et ei vois vähempi kiinnostaa. Ulkona se oli kerran ihan himomies herkun perään, ei haavettakaan ilman naksua saada oikeaan seuraamiskohtaan, niin kiihkeä ja nopea se oli. Käytössä oli omatekoinen namppa, jossa paistijauhelihaa, kaurahiutaletta, spelttijauhoa ja munaa. Siitä leivoin ohkasia pötköjä, jotka kypsensin uunissa.
Tiistaina koirakioskilla Rokki inisi eikä ottanut kontaktia. Ihan onnetonta. Halliin mennessä siellä oli tipsu-uros, joka tuijotti meitä. Roks ei ees harkinnut kontaktia muhun. Se alkoi kitistä, mikä jatkui koiran poistumisen jälkeenkin. Porostin otti nameja, kun sain jostain naksautettua, mut kiinnostus ihan nolla.
Pippa on myös reenaillut lähinnä sisätokoa ja hiukan hiljentynyt. :o) Meillä piti torstaina olla privaattitunti, jossa pohdittaisiin tuota äänekkyyttä tottelevaisuusjutuissa. Se peruuntui kuten kaikki sillä hallilla parina päivänä, koska tutun koirilta löytyi täitä. Yks niistä on käynyt tällä samaisella hallilla ku Rokki. Myrkytin omat koirat eli exspotit niskaan, vaikka yhtään mönkiäistä ei löytynyt. Ja exspot sitten taas on syy, miks Pippa ei päässyt urheilukoirahierojaoppilaitten näyttötyön hierottavaksi koiruksi, voih. Pipalla taitaa olla hiukan kipeyttä nyt siinä tassussa, kun lenkillä hiukan vaisumpi. Ja yleensä sen jälkeen pakkaa löytymään selästäkin jumia. :o/
Tänään oli esineruutuharkka Suvin ja Johannan kanssa. Rokin kanssa vietiin yks melkein takalinjalle ja palatessa pudotin sen huomaamatta vielä toisen esineen. Roks irtosi komeasti ja juoksi hyvin esineelle sekä palautti hienosti. Sitten mentiin sille kohdalle, missä toinen oli. Sanoin "esine", ni Roks siirtyi linjalla edelliseen kohtaan ja otti kinoksesta hihnan vierestä mun kintaan ja palautti pätevästi. ;o) Roks näpäytti mua, olin niin tyytyväinen, ku siltä löytyy omaa ajattelua ja pokkaa tollaseen. :o) Paluu ruudun reunan sopivaan kohtaan ja hullutin sanomalla käheästi "se on siellä" ja poju irtos hyvin. ;o) Ja mun tiputtama esine oli aika edessä, ni löyty saman tien, hyvä vahvistus. :o) Hirmu hyvä reeni! Pipalle oli valmiiks kolme esinettä, kaks takana ja yks melko edessä. Hillittömällä himolla se lähti takarajalle ja heti nousi eka. :o) Toista ei löytänyt, kun oli jo palaamassa mun luo. Kääntyi ja lähti uuteen etsintään mun sanomatta mitään ja löysi oikeastaan heti. Kolmas edessä oleva esine löytyi ihmeen kaupalla, vaikka vauhti yli mennessä oli kova. ;o) Hieno harkka. :oD Pyysin Suvia pistämään esineet tosi helppoihin suht näkyviin paikkoihin, ettei käpälä rasittuis hirveästi. Homma toimi kyl upeasti.
Tänään soitin ja sain ajat koirille silmäpeilaukseen. :oD 11.2. Nakkilassa ja tutkiva eläinlääkäri on Heikki Nurmi Tampereelta. Puolipelottavaa mennä sinne. Toivottavasti saadaan yhtä hyvät tulokset ku vuosi sitten.
Harmittaa kovin, ku tilasin tavaraa VUL:ista eikä oo tullut. :o( Haluaisin näillä pakkasilla koittaa Pipalle töppösiä ja ei Rokkikaan talvitakkia enää kauan tarvitse. Nyt se tarvittas, ku välistä autossa joutuu odottelemaan.
Blogi on ollut päivittämättä pari päivää, mutta ollaan sentään jotain tehty. :o) Ulkoiltu on kivasti. Eilen ensin Rokki oli reilun tunnin Ninjan kanssa peltojuoksentelemassa Paniksessa. Ja sitten kerkis olla hetkon kotona ennen ku lähdettiin Tuulan ja lagottojen kanssa Järilän seutukunnille. Taas käppäiltiin päälle tunti. Kohtuullisen mukavat ja rauhalliset rekut illalla. :o) Karmea takaisku liittyen lenkkeilyyn on mainittava. Pippa siis jäi kotiin Rokin lähtiessä Paneliaan. Pippa sai oman privaatijutun ennen lähtöä. Mentiin aussikan kanssa radan varteen leikkimään ja tokostamaan. Keksin ottaa tyhjennetyn siilin ja sitoa sen reikien läpi näppärästi narulelun. Tän kanssa biletettiin rajusti. Kaikki liikkeet onnas hyvin paitsi istuminen oli vain melkein vain istumista, kun Pipsun piti olla jännittynyt ja valmiina hyppäämään lelun perään. Kerran eräs nimeltä mainitsematon söhrö taas heitti hienoa lelua ja apua! Se lensi puuhun. :o( Tulkutettiin rajusti männyn viereistä pajua(?), että männyn vahva oksa olis heilunut ja siili-narulelu tippunut. Sieltä tippui suuret määrät lunta, mutta lelu lepäsi oksalla. :o( Tänään piti mennä pitkän tikun kanssa koittamaan uutta pelastusyritystä, mutta unohdin ihan. Huomisen projekti siis.
Sisätottelevaisuutta taas harrasteltu. Keskiviikkona Rokki ensin unessa, mutta sitten alkoi sujua upeasti. :o) "Seuraaminen" ok, kontakti pysyi hyvin. Muutenkin pääosin naksutin kontaktia. Eilen pojalla oli alusta lähtien intoa hyvin, mutta katse pakkasi laskemaan yhden naksauksen jälkeen. Kriteeri alemmaksi, niin saatiin hetken päästä katse pysymään komeat kaksi askelta. ;oD Mää sain kotiläksyks reenata nopeaa namin taskusta ottamista naksauksen jälkeen eikä saa olla käsi valmiiksi namia täynnä. Siis ilman koiraa tätä piti tehdä. Määpä otin koiran mukaan. ;o) Rokki istui ja katseli, kun muka naksautin oikealla peukulla ja otin nampan vasemmasta taskusta ja tarjosin eli tipautin lattialle. Aika paljon tätä tein ja hyvinhän tuota voi tehdä, kun kiltit koirat ystävällisesti siivoavat jäljet. Rokki luvalla ja Pippaliini koitti väkisin tulla mukaan. ;o) Otettiin noutokapulan antamista mulle. Olin polvillani takakenossa ja Rokki nosti ja toi mua kohti. Nyt se kattoo mua hyvin ja varsin lupaavan rajusti työnsi kapulan mua päin. :oD
Pippa tekee paljon seuraamista. Nyt keksin tavan antaa namia niin, että se ei syö kättä: namppa peukun ja kämmenen välissä, ei sormissa. Oon antanut useimmiten tuolleen Rokille, mutta jostain syystä syöttänyt Pipalle sormiani. ;o) Seuraaminen taasen taitavaa. Jätöt on upean nopeat, jopa istuminen on tukevasti peba maassa namipalkalla. Kapulan nouto taitavaa, eikä tullut edes ääntä. Kaukkarit sujuvat, tekniikka ei puhtain, mut ei tarvikkaan. Ja hitsi tuo Wip on kiihkeä kosketuskepin kanssa: pallurassa on jopa pienen pieni aussien hampaan painama. ;o) Rokki sitä vastoin pitää kuonostinta kiinni pallurassa tasaisen rauhallisesti, vaikka liikutan keppiä. ;o) Tänään ei tehdäkään tokostusjuttuja, koska oon väsynyt ja silloin en hallitse kunnolla ketutuksiani. Murulaiskoirien ei tarvi kärsiä sellaisesta.
Jospas saatais jotain tehtyä nyt, kun alkoi viikonloppu. :o) Kiitos sauvakävelyvinkistä, taidetaanpa testata sitä. Jos vaikka Rokki tajuais ja ees hiukan vetäis. :o)
Tänään oli Ronspulla koulupäivä tai oikeastaan -ilta Koirakioskilla. Kovin tykkäsin taas. Nyt varsinainen ohjaaja oli tervehtynyt ja voin todeta, että päästiin just sellaiseen harkkaan, jota toivottiin. ;o) Rokki jaksoi keskittyä tosi hyvin, mitä nyt lopussa ihmiset vaan puhuivat ja porostinta alkoi tuollainen tylsyys kitisyttää. Hiukan se haisteli, mutta ei mitään merkkausyrityksiä tälläkään kertaa. :o) Oon niin tyytyväinen, että pian tapahtuu jotain kamalaa.
Roks teki pelkkää seuraamista. Tai siis alkuun kontaktia ja sitten tuttuun tyyliin askel ja jopa kaks seuraamista. Rokki sai kehuja ohjaajalta, kun sopivassa kohdassa liki ja kontakti piti. :o) Helena ihmetteli, että porostin jaksoi niin hienosti tehdä. ;o) Matte sai paljon hyvää kommenttia. Mun pitää olla hiljaa, löpinät pois ja naksu puhukoon. Ja nami pitäs ottaa taskusta ja nopeasti antaa, ni sitä kuivaharjoitteluna. Mulla on paha tapa jemmata nampat käteen ja yllättäin se käsi sitten kiinnostaakin portsua. Namppana meillä oli Osulasta -50% broiskun filepihvejä naturell silleen herkulliseksi paistettuna ja pilkottuna. ;oP
Pippaliini odotteli autossa ja pääsi lopuks pihaan seuraamaan, liikkeestä istumaan ja maahan, luoksetulemaan, kaukkaroimaan ja leikkimään. ;oD Supereläin! :oD)) Ja tapahtui Pipan ensikosketus supiin, komeasti puri. ;o) Alkuun nassi hiukan ääntelehti, mutta voisko supin pureminen saada sen jotenkin purkamaan pahimpia kiihkoja. Eläinkokeen paikka siis testata!
Ennen Roksun tuntia oltiin käppäilemässä Mariannen ja Milan kanssa. Hiukan pakkas mun koiskujen hihnat sekoilemaan, mutta ihan hyvin meni. Jopa vastaantulevaa koiraa kohtaan oltiin suht järkeviä. Toki häntä nostettiin puuhka-asentoon, mutta ei sanottu yhtään mitään eikä hinguttu sen luo. Ja kuljettiin kevyen liikenteen väylällä aika likellä vilkasta tietä, eikä Romps-mies stressannut siitä oikeastaan yhtään, jesh. :o)
Tämä suoritettiin tänään. Koe-eläimenä toimi viatonilmeinen Rokki. Kyse on "vetohiihdosta". Me ei sitä osata, niin siksi nuo hipsut sanan ympärillä. :O) Pääsin töistä aika aikaisin, joten pakkasin autoon tarvittavat vermeet ja ajettiin tanssihallille.
Kun sain parkkeerattua, tajusin vetovyön unohtuneen. :o/ Siispä mukana olevista remmeistä sidoin vyön vyötärölle. Sukset ja sauvat olin ammattilaismaisesti sitonut nippuun kauniilla matonkuderuseteilla. ;o) Ajatus oli kantaa sukset jonkin matkan päähän ja hiihtää takaisin autolle. Kuvittelin, että Huovintiellä olisi ajettu niin paljon, että olisi kova ja lusitava pinta. Eipä ollut vaan ilmeisesti mootorikelkalla ajettu ja pehmeää luntahan siinä oli monessa kohtaa. Kuljettiin kauemmas ja Rokki näytti eripätevältä hienoissa punaisissa manmat-huskyvaljaissa ja joustavassa liinassa. Käännyttiin, viritin sukset jalkaan ja Rokki sopivaan piuhaan. Se vaan ihmetteli eikä meinannut haluta kulkea. Pipasta ei ollut vetoapua tai siis ei ollut toimiva viehe. Annoin plikalle kannettavaksi willasukan, jota se kantoi pätevästi mun takaoikealla ja pelkäsin välistä sohaisevani sitä sauvalla. Rokki lopulta ymmärsi, että sen piti kulkea edellä ja että haisto&virtsiyrityksistä sihahdin. Vetämistä ei tainnut tapahtua missään vaiheessa. :o/ Mulle tuli kova hiki, Pip kulki tyytyväisenä, mutta Roksusta en ihan tiedä. Koitamme kyllä vielä uudelleen. Mistäköhän löytäisin luistavamman paikan hiihtää, kun tuossa pehmeässä pakkas nilkat sattumaan. Olispa jossain likellä ihan koiralatu. ;o)
On kiva hiota sellaisena päivänä, kun meen taloyhtiöön ei tuu lainkaan kuumaa vettä. Illalla mentävä hyiseen suihkuun. Outoa vääntää kraanaa, kun sieltä ei vaan tuu lämmintä. Tänään pitäis vielä pistää vedenheitin pitkään iskuun, lämmittää monta satsia vettä, että voi pestä hiukset. Vaikeaa, mutta ei siitä oo ees viittä vuotta, kun vanhaan mummulaan taloon ei tullut lainkaan lämmintä vettä. Ihan hyvin siellä selvittiin jopa koiran ripulista. Toyttumiskysymys.
Tänään harkattiin sisätokostusta. Pippa kaukkaroi, seurasi, teki jättöjä ja pysyi paikallaan. Kerran lähetin sen pois, kun paha haukahti. Muutoin taitokoikku! Rokki teki kontaktia ja siitä koitettiin siirtyä seuraamiseen. Kun mulla oli valmiina namppaa vasemmassa kädessä, tais seurata sitä, joten namppa oikeaan. Nyt pakkas katse hiukan laskemaan eli naksautan sille pienemmästä tosi hyvästä kontaktista. Pari viimeistä oikein hyvät. Lisäksi samat paikallaan istumiset ja makuut ku Pispulla. Hienosti malttoivat. :o) Kummallekin naksutin myös myös kepin kosketuksesta. Pip on eri ihana, kun ohjaan sitä pelkällä kepillä, ni kerkii ehdottaa aikalai. ;o) Rokki aloitti kepillä ja sainpa taas nähdä vanhan muonan syleksimistä, mut uus onneks kelpaa hyvin.
Nyt on nähty sekin kummallisuus, että Rokki ei ala heti syödä luuta ja hinkuu toisen luuta. ;O) Iltalenkin jälkeen koiskut saivat luut, ja kiltisti Vonsp oli luunsa vieressä, mutta ei alkanut syödä. Pippa otti omansa mukaan, kun tuli mun jalkoihin makoilemaan, ei tosin syönyt yhtään sitä. Jonkun ajan päästä portsu saapui oma luu mukanaan ja tuli kuolaamaan Wispun luun perään, siispä nyt oli oikea hetki Pipan alkaa järsiä sitä. ;oP Hiukkasen Rokkikin omaansa taisi maistella. Kun kävin laittamassa kupin kahvia ja palasin luuareenalle, oli tehty vaihtarit. Kumpikin rouskutti tyytyväisenä hetken aikaa. Tuon jälkeen oon tainnut kaks kertaa ottaa luun pois Pipan kainalosta sen syödessä toista luuta. Roks on pitänyt vinkuvonkuääntä ja toivonut taas vaihtokauppaa. Tästä voinee päätellä, että koirusilla pitäis olla kovempi nälkä! Normaaliruokakin sais maistua Rokille paremmin. Se on viime päivinä alkanut yrmiä vanhaa nappulaa, kun uusi maistuu sen suussa paremmalta. Viikon päästä luulen vanhan nappulan olevan jo täysin syöty loppuun. En voi alkaa syöttää koiria vain kerran päivässä, kun kumpikin pakkaa oksentamaan keltaista mahan ollessa liian tyhjä. Täytynee vähentää ainakin Rokin ruokaa hiukan verran.
Mainitaanpas vielä koikkusten peloista. Tässä meidän taloyhtiössä asuu (tai on usein hoidossa?) iso musta karvakas briardi. Pippa pelkää sitä kauheasti. Flik luulee, etten huomaa pelkoa, kun repukka niin pörisee ja kulkee häntä suoraan kohti taivasta. Jos olis yks koiru vaan mukana, vois tuon Pippaliinin syöttää rauhalliseksi. Ei onnaa, koska Roks alkais tuijotella isoa mustaa ja näin provosois toista. Me pyritään pitämään etäisyyttä pelottavaan, jos vaikka Pip huomais, ettei se hyökkääkään. Rokki on alkanut pelätä hiukan junaa. Pimeällä tosi kylmällä näyttää junan yllä oleva sinisenä rätisevä "sähköverme" tosi pelottavalta, ja sitä täytyy koittaa paeta. Pienen välimatkan kun Roksu saa, ei välitä yhtään. Autoja se on kai alkanut enempi pelätä, mutta vain yhdessä paikassa. Usein lenkillä ylitetään kakkostie ja siinä se vetää ku mikäkin. Jos koitan pitää lyhemmässä hihnassa, vetää kovemmin. Roks on siitä vaikea, että kun sillä on hiukkaakaan epäilyä vaarasta, ei se suostu syömään yhtään mitään eikä siihen saa kontaktia. Tuo pelkopaikka taitaa olla aika opittu, koska ei se muualla tuollainen ole. Nykyään se tuskin lainkaan ottaa stressiä, kun kuljetaan kevyen liikenteen väylällä likellä vilkasliikenteistäkin autotietä. Ehkä se joskus tottuu tuohon valtatiehenkin.
Mahdetaanko oppia, mut ainakin yritetään. ;o) Siis vähintään kerran päivässä "seuraamista" Rokin kanssa. Yleensä sisällä. Koska tuo kontakti ei oo Roksulalle niin luontaista palkkaan sitä paljon ja muutama seuraamisen alku sitten. Suht kivasti menee. :o) Tänään otettiin eka kerta ulkona, ku näytettiin Johannalle ja Suville. Johanna oli aatellu mun blogissa kuvauksen jälkeen jotain ihan erilaista tyyliä. Uusi kuvaus siis, jos muutkaan eivät ymmärtäneet. :o) Peruutan ja Roks tulee edessä mua kohti. Naksautan ja annan mahdollisimman likeltä nampan, että pysyy portsulainen liki. "Seuraamiseen" siirrytään silleen, et Rokki mun edessä kulkee omaa linjaansa ja mää kierähdän pois sen tieltä (180 astetta myötäpäivään) ja jatketaan askel tai kakskin sen ollessa nyt mun vasemmalla. Ulkonakin sujui kivasti. Lopuks meinasin näyttää, milleen Roks tökkii kosketuskeppiä, mut ei ihan mennyt oppikirjan mukaan. Tökkiminen hienoa, mut mulla oli jälellä enää vain kuivanapuja, joita Roks ei halunnut syödä. Otti kyllä nampan ja sylkäs pois. Ja sitten reippahasti taas kepin palluraa koskettamaan. ;o)
Oikea syy harkata Hossussa oli, että meillä oli esineruutuilut. :oD Rokki Pokkinen aloitti. Vietiin esine yhdessä niin, että käveltiin ällän muotoisesti ihan taakse ja samaa tietä takas. Sit mentiin toiseen etureunaan niin, et lähetin Rokin suoraan esineelle. Alan tästä lähin käyttää käheästi sanottua alkuhärsyä "se on siellä". Komeasti portsu lähti ja löysi ja palautti. :oP Piletettiin sen kunniaks ja pian toinen esine samalla tavalla, mut ei ihan takana. Taas erihieno suoritus. :o) Seuraavaks teki Tuikku, joka myös oli kovin vakuuttava. ;o) Ja sitten Pispulainen, jolle piilotettiin valmiiks neljä esinettä: kaks keskiosiin ja kaks taakse. Komeasti Wips tutki ruutua ja kolme löytyi helposti. Mutta se neljäs oli paha, avitettiin silleen, että Suvi kävi varmistamassa esineen olemasssaolon ja aika pian aussikka sen sieltä bongasikin. ;oD Taiturikoikkuja kumpikin. Viimeisenä esineili Halla-hoffi, joka melkein bortsuili aluksi, erihienoa työtä siltäkin. ;o) Oltiin kovin tyytyväisiä, että saatiin hirmuisesti onnistumisia kaikille koiskuille. :o)
Sisätokoa siis tehdään 1-3 kertaa päivässä. Pip raaskinut olla aika hiljaa. Rokki tekee jättöliikkeitä silleen, että olen hiukan alkanut oikeasti jättää sitä. Rauhallista odotusta portsulta, mutta mun tarvii ite kans rauhoittua palatessa palkkaamaan sitä. Melkein hyppään sen luo, ni sehän voi vaikka alkaa väistää mua. Tai vois alkaa naksuttaa sille pysymisestä. Se siis pysyy hienosti, mut mää hölmä koitan silti varmistaa. Ja sitä mietiskelen, et pitäskö jätöt tehdä seinän vieressä, ni ois varmemmin suorassa.
Nyt loppui ihana joululoma. :o( Heräsin aamulla ennen viittä eikä haavettakaan enää nukkua, jospa sitä oppis olemaan stressaamatta. Pystyyköhän tällainen heikkopää.
Aamulla mulla sellainen olo, että piti jättää pikanaksaukset väliin. Kotiin tultua lähdettiin aika pian lenkille Hiisikujan suuntaan. Pakkasta -15, mutta Pip ei missään välissä näyttänyt varpaitten palelevan. Otin ison riskin, sillä päästin Rokin vapaaksi metsässä. Oltais Pispun kanssa jäädytty, jos se ois huitassut riistan perään. Roks oli kilkki. :o) Se juoksenteli innoissaan korkeissa hangissa Pipan kanssa. Ne tappoivat useamman oksan. ;oP Kumpikin tuli nopeasti kutsusta ja Roks huoli keksin palat. ;o) Hevon kakkaraisia nauttivat hieman ja pitivät hauskaa lumessa. Roks ei ees harkinnut lähtöä minnekään ja ilmeestä puuttui kaikki ylimielisyys.
Iltaruuan koiskut saivat puoliksi naksuttelusta ja loppupuoliska kupista. Pip sai ite ehdottaa, joten tietenkin se halus peruttaa ja kölliä. ;o) Meinas kuonolainen haukkuakin, mut kerkesin naksautella muista aktiviteeteistä. Seuraamistakin tehtiin, taitava puspu. Rokki teki vain kontaktia. Se oli aika kesy, joten peruutin ja merkkailin kontaktia. Kun homma parani, otettiin yhtä askelta seuraamista tai siis käännyin ja kontakti pysyi. Nyt saatiin sessio pysymään lyhyenä, ku eilen pääs venähtämään. Ehkä on hyvä, että välistä niukempaa. Tars vaan saada aikaiseks sellaiset viis muutaman minuutin settiä joka päivä, mut saamaton mikä saamaton.
Kuin järkevää mahtaa olla, että sisällä koirat kumpikin luona ja vuorotellen juttuja. Tulipa testattua, että Roks ei reagoi Pispun naksaukseen. Kummallakin koiralla on i-click, Pispulla vihreä ja Ronspulla sininen. Kerran en meinaan huomannut vaihtaa naksua ja naksautin Rokille Pipan naksulla, ni se vaan ihmetteli, miks kosketuskepin koskettamisesta ei naksahda ja tökki palluraa entistä rajummin. Pip sitä vastoin alkoi huolestua tässä tilanteessa, ku naksahti eikä suuhun tupannut namppaa. Namppa oli siis kuivamuonanapuskat.
Aamureeniyritys huono. Pippa meinas repiä niukat villahousunsa. (Kunpa lohiöljyllä ja biotiinilla "lannoittamalla" alkas pökät kasvaa, edelleen karmeat.) Rokki otti hiukka kontaktia ja sit lähti menemään, ei kiinostanut yhtään. :o/ Mietin jo, nakkaanko naksun roskiin.
Illalla uusi yritys. Aloitin Pipan kanssa. Kaukkareiussa nyt liikaa kiihkoa ja siks ei pysy ihan paikallaan. Seuraaminen ihan hiljaa ja varsin vietikästä lie. ;o) Jätöt upeat. Kapulankin kanssa puuhattiin, kiihkoa piisaa. Kerran vein kapulan ja yleisönä oleva Rokki menikin hakemaan sen. ;OD Naksuttelin hiukka Pipalle, mut tuskin siitä on hyötyä tokostuksissa tälleen yksin. Se on niin nopea elukka, et jonkun pitäs kattoa perään. Tai vaikka naksutella pienen matkan päästä. Lopuks Pippa sai kosketella meen uutta hienoa kosketuskeppiä. ;O) Se on tuollainen. Ihmeesti kiireinen koirus alkoi koskea palluraa, kun varren kosketuksesta ei tullut naksausta. :O)
Rokki aloitti kontaktilla. Eka nami ei kelvannut. Sit katoin tarkasti, et annoin muutaman kerran uusia nappuloita ja ne kelpas jokainen. Muonan vaihto on kesken, nyt ehkä puolet Golden Eagle lohta ja puolet Happy Dog Irlandia. Kontakti sujui. Sitten sivulle ja sekin hyvä. :o) Yhden taisin hylätä ja kerran vedin edemmäks namilla. Paha teko, ois kai pitänyt hylätä sekin ja naksauttaa vain oikea suoritus. Näitä siis naksun kanssa. Jätöistä maahan, minkä tein kontaktin jälkeen oli tosi hieno. Vain yks upea ja seuraavaksi istuminen. Roks tarjos makaamista, sanoin "oho", ei ottanut nokkiis ja jatkettiin heti. Uusiks halus maata. Sit sain istumaan helpotetusti ja tosi nopeaan tahtiin vielä pari kertaa, jesh, hieno porostin. Myös seuraamista silleen, että peruutin ja se tuli mua kohti pitäen kontaktia. Vähän pakkas kuono kääntyä namikättä kohti, mut muuten sujui. Muutaman kerran otettiin sit niin, että käännyin ja saatiin askel tai kaks seuraamisentapaista. :o) Ja Rokki kans sai keppiä tökkiä kuonostimellaan. Se on ihanan keskittyväinen ja se jopa hienosti pitää kuonoa kii pallurassa, kun liikutan keppiä. Rokki sai nostaa noutokapulaakin pari kertaa. :o) Koko aika portsulla oli hyvä ilme.
Tokostus oli varsinkin Rokille aika pitkä. Pitää jakaa useampaan. Oon tyytyväinen, et tehtiin pienen pieniä osasia ja saatiin paljon onnistumisia. Pyrin kehumaan naksauksenn lisäksi, että joskus voi jättää naksaukset poiskin. Hauska huomata, et ku oikein panostaa ajoitukseen, ni ei tullut puhuttua mitään. ;o) kaunis ajatus olis, et silloin oon hiljaa, ku koira keksii ite jotain ja koitan saada tiheään tahtiin naksaukset. Kun homma on jotenkin tajuttu, liitän naksunjälkeiseen naminsyöntiin kehusanan toistamista.
Olin töissä WeCAn agikisoissa Noormarkussa. Pipan pikkusiskopuoli Sylvi osallistui. Että oli pieni ja nopea aussikka, ihana. :o) Se voitti tokan kisan upealla suorituksella, onnea! :oD
Eilen mentiin hati aamusti Noormarkkuun WeCAn hallille Tuulan, Johannan ja Suvin kanssa. Pippa tokosti pihassa. Seuraaminen hillittömän kiihkeää kuten aina. :o) Noudot yllättävän rauhallisia, kerran tais puoliks haukahtaa, mut muutoin korspu hallitsi hienosti ittes. :D Rokki agiloi hallissa valmiiksi olevalla radalla. Poika oli hiukka ku lahna, sitä ei kauheasti kiinnostunut, myt teki ku pyysin. :o/ A meni selvästi paremmin, ehkä viime kerran toistoista oli hyötyä, nyt ei peba lentänyt oikealle. ;oP Ja keinu oli varmempi. :o) Roks oli kaks kertaa radalla ja tokalla sain sitä kuumennettua sitä sen verran, et joten kuten pitkin hampain sitä voi agiksi sanoa. ;o)
Tänään alkoi Rokin tottelevaisuuskurssi Koirakioskilla. Ulkona oli hyisen kylmä, kun käytiin pikakävelyllä Mariannen ja Milan kanssa ennen meen vuoroa. Halli oli pieni, mutta siellä oli lämmin (eli siis plusasteita. ;o)). Ja jesh, yksi koira reisuus reenaamassa. Varsinainen ohjaaja oli sairaana, mutta sijainenkin oikein hyvä. Rokki oli haistellut koko päivän koko aika. Aamulenkillä ei edes huolinut keksinpalaa, kun kutsuin sen luo. Ja kitissytkin se on vähän väliä. Ja pelkäsin sen virtsivän halliin, kun siellä kerta haisee koirilta. Rokki yllätti mut täysin. :oD Päästin sen vapaaksi, etten vaan nyi sitä yhtään hihnasta. Jipii, Roks alkoi heti ottaa muhun kontaktia. :o) Naksutin kovasti taitomiehelle. Tämän jälkeen sivulle menemistä, mikä sujui ok. Ei hirveän hyvin, kun aivan vieras paikka, mutta reippaasti ja kunnon yritystä. ;o) Sitten alkoi kurssin tavoitteen työstö: me näet meinataan oppia seuraamaan. ;o) Sain ohjeistuksen, että peruutan ja Roks ottaa muhun kontaktia. Palkkaan ihan likeltä, ni tulee liki. Kun tää meni hienosti, mun 180 asteen käännös myötäpäivään niin että Romppanen olikin mun vasemmalla puolella oikeassa kohdassa ja kontakti säilyi. :oD Pienissä palasissa, mutta jo nyt otettiin pari seuraamisaskelta. ;oD Kysyin lopuks, naksutanko jälkijunassa, mut kuulemma oli ok. Aloitetaan kovat harjootukset ja pannaan homma alulle. :o) Jipiii!!
Lenkkeiltiin eilen kivassa pakkasessa ja tänään kamalassa pakkasessa. Mulla oli Pispulle villasukka mukana, että flik pysyi lämpimänä. Oon epäillyt sen näköä, mutta willasukan se näkee vaikka mistä ja kuin pian. ;oP Jonkin kerran sain jätettyä sen ja Pip sai juosta hakemaan. Se on kyllä tarkka vahti, kun epäilee mun pudottavan jotain noudettavaa. Tänään se sai heti sukan ja tiputteli sitä ite polulle. Sitten mua tuijotti kysyvä koiranilme. Ja pian tosi innokas nassi, kun kehotin hakemaan sukan. ;OP Uskomattoman ihana pupulainen. Ja tassut ei palele, ku sukka juoksuttaa. ;o) Rokki haistelee niin rajusti, että mahtaako lähiseudulla olla kiimanarttu. :o/
Pipalla on seuraavanmoiset tavoitteet:
Tokossa työtä teettää Pipsun ääni. Toko on niin kivaa, että nassi ei pysty olemaan hiljaa. Erityisen vaikea on odottaa ohjatun noudon kapuloitten vieminen. Koitamme ratkaista kiihkeysongelmaa naksulla tai jollain muulla. :o)
Rokki taasen pyrkii seuraaviin:
Rokin kanssa tärkeintä on tehdä paljon kivaa, että innokas ilme säilyy. :o) Agistartti on ehkä enemmän haave kuin tavoite. ;O) Laukauksiin reagoimisen takia Rokki ei ikinä osallistu pk- tai mejä-kokeisiin, mutta sehän ei estä jäljestämistä. ;oP
Paperilla hyvin vähän tuloksia. Pippa oli kerran tokossa ja tekli upean ykköstuloksen. Rokki kävi neljässä näyttelyssä, joissa se käyttäytyi oikein hienosti ja sai hyviä arvosteluja. MH-kokeessakin poropoika kävi. Ja alkuvuodesta kummankin silmät peilattiin, Rokilla edelleen ppm ja Pipan lasiaisvuotoa ei enää löytynyt, parantunut.
Vuosi oli suht hyvä. Hiukan laiskasti harrastelin koirusten kanssa, mutta jotain kumminkin. Pippa opetteli verijälkeä, mutta syksyllä päätin, että jätetään ensi vuonna pois ja jatketaan vain pk-jälkeä, josta Pip enempi tykkää. Pk-jälki sillä meni uskomattoman hienosti koko kauden ajan. Rokki teki alkukauden peltojälkeä, mutta nälkä ei ollut riittävä ja opeteltiin keppi-ilmaisu ja siirryttiin metsään. Vähitellen taidetaan alkaa pikkasen ymmärtää toisiamme jälkiasioissa. :o) Esineruutua tehtiin harvoin, Pippa yli-innokas ja Rokille luotiin motivaatiota.
Tottelevaisuusrintamalla Pip teki harvakseltaan evl-liikkeitä. Tunnarin taisin pilata kokonaan, se palautetaan mieleen ensi vuonna. Aussikan motivaatio kohdallaan. :o) Rokki on tehnyt hiljakseen liikkeitä, kun en oikein osaa palkata poikaa. Ruuan ansaitseminen tokolla on sen mielestä kivaa. Rokilla kaikki erittäin vaiheessa, mutta ilme on yleensä hyvä. :o)
Agilityä Pip ei saa tehdä laisinkaan, sillä oikeassa etutassussa on kipeytyvä nivel. Mikään hillitön vaiva tuo ei ole, mutta en halua sille nivelrikkoa tai muuta ikävää, niin siksi huilia tästä lajista. Rokki on tehnyt agia säännöllisesti. Kesän kuumilla ilmoilla sen motivaatio oli loppua ja se ei muutenkaan kestä toistoja. Agi Roksun kanssa on vähän kuin nuorallatanssia, mutta on meillä silti lähes aina tosi kivaa kentällä.
Rokki kävi Lännen vinttikoirain maastojuoksuharkoissa. Lisäksi se osallistui Sprintti-iltaan ja Kiihdytyskisoihin. Roks on hulluna vieheeseen! ;oD Ehdottomastio pojan suosikkiharrastus! Valitettavasti Rokki haluaa etsiä ja jahdata myös metsän eläimiä.
Meillä on uusia perheenjäseniä. Suosikki niistä kummankin koiran mielestä on pieni ruskea hiiri nimeltään Hiiru Schmiiru. :oD Hiiru Schmiiru on kotoisin isosta melkein tehdasmaisesta laitoksesta nimeltään Ikea. Tuossa sivu, jossa on meidän pikkujyrsijä. Itse en suloista lemmikkiä keksinyt, vaan varastettiin idea Rokin sukulaisporon Viiman blogista. Hiirien lisäksi meille tuli rottia, kissoja, marsuja ja jänes. Yksin en onneksi joutunut lähtemään Raisioon, vaan Tuula tuli kaveriksi. Yllättäin siis myös lagottokamuillamme on uusia jyrsijöitä. ;o)
Eilen oli kamalan kova pakkanen, tehtiin useampi lyhyt kävely. Pippa vähän koeajoi uutta palttootaan. :o) Koirien tassut (tai siis Pispun) eivät palelleet, mutta ei siellä hikikään kyllä tullut. Tänään aamulla ennen Ikeaan lähtöä ulkoiltiin. Ja nyt pian mennään uusiksi, kun olen toipunut reisusta. Oli tosi rankkaa ajaa, kun ei hiukan hämärässä säässä selvästi näe kunnolla tien reunoja. Tuuli on heittänyt lunta tien reunaan ja ihan siinä ei uskalla ajaa. Lisäksi teissä olevat varhot ovat kamalat tällä hetkellä.
Harkkaaminen lähes nolla. Hiukan koirustajat ovat saaneet tehdä yksittäisiä tokostusliikkeitä. Eilinen iltaruoka tuli pääosin kongista juuston kera.
Mentiin aattoiltana viiden maissa Poriin mun veljelle viettämään vuodenvaihdetta. Kotiin palattiin tänään uuden vuoden päivänä kolmen maissa. Jopas oli väsyttävä reissu. :o)
Mun piti lenkittää koirut ihan uupuneiksi ennen kylään menoa, mutta joka aivoton kelloa tuntematon ihminen paukutteli rakettejaan jo ennen viittä, joten lenkistä ei olisi nauttinut kuin Pippa. Rokki kuunteli ekat paukut,mutta ei onneksi välittänyt. Sitten nähtiin yksi ja niitä tuli aikalai lisää ja portsu alkoi pelätä. Otin sen lyhyeen hihnaan, sillä se jotenkin lietsoo omaa pelkoaan, kun hihnassa riuhtoo eestaas. Käveltiin suoraan autolle kymmenisen minuutin matka, paukut lakkasivat ja Roks oli jo melko normaali. Pojun pelkääminen näytti tässä tilanteessa sellaiselta, että häntä alhaalla, pakojänestyyppinen katse sekä hieman vilkuilua taivaalle. Autossa Rokki aivan rauhallinen, kun ajettiin puolisen tuntia.
Porissa vein koirut pikaisesti pihaan tekemään pisit seitsemältä ja yhdeksältä. Tuolloin kuului hiukan pauketta, mutta ei pahemmin näkynyt ja homma hoidettiin todella nopeasti. Roks ei pelännyt. :o) Koirut viettivät ajan pääosin kodinhoitohuoneessa. Rokki nukkui rentona koko illan. Kun ilotulitusääniä alkoi kuulua, viritin rekkusille radion porin soimaan hiemaisen kovalle. :o) Paako myöntää, että kolmesta veljenpojasta ja meistä muista ihmisistä tuli myös aikamoinen mökä. :o) Lueskelin itse koirujen seurana ison osan iltaa. Olin tosi yllättynyt Rokin rauhallisuudesta ja haaveilin jo, että päästäisiin helpolla. Koko sakki meni nukkumaan jo yhdentoista maissa, joten radiokin olisi pitänyt sulkea. Saatiin jättää se päälle, mutta turhan hiljaiselle. Koitin alkaa nukkua, mutta ei onnannut heti, joten lueskelin kirjaa loppujen lopuksi yki yhteen. Viittä vaille kakstoista ei Rokin hermot enää kestäneet. Poronen nousi, istui ja tuijotti kattoa. Se alkoi läähättää ja tärisikin. Se tuli mun selän ja seinän väliin, missä pikkasen rauhoittui. Tätä jatkui kakskyt yli puolenyön saakka. Sitten Roksu meni nukkumaan ja aamulla heräsi virkeänä. Radion sammutin mennessäni nukkumaan. Pelkäsin pahempaa, sillä nythän kovaa pelkoa oli vain 25 minuuttia eikä pelko ihan järjetöntä.
Ja mitä Pippa teki. Se sai olla pikaiset pihaulkoilut vapaana ja otti lumikylpyjä ihan täysillä. Pip ei maannut sisällä rauhallisesti vaan odotti uskollisesti (ja kitisi), jos vaikka joku tulisi päästämään pois koirien alueelta. Toki koirat siis olivat ihmisten seurassa välillä, mutta esimerkiksi joulukuusi kärsi niin kovasti heiluvien häntien takia, että parempi oli pitää koirat poissa olohuoneesta. Ja koirusia kun pakkaa shuukotuttamaan ihan hillittömästi veljenpoikien seurassa. ;oP Pippaa ei siis haitannut paukkuset hiukankaan vertaa kuten ei aiemminkaan.
Kotiin tultiin R-kiskan kautta, se on näet meen paikkakunnan posti. Siellä odotti Pipan uusi hieno willamantteli. :o) Se on sinertävä whippet-mantteli, jollaisista löytyy kuvia tuolla sivulla. Se on just oikean kokoinen Pispulle, istuu sopivan tiukasti. Vatsan alta se ei kyllä lämmitä kauheasti, mutta rintakehän ja reidet peittää sopivasti. Vatsanauha on puolitiukka, ni Pip näyttää pikkusen laiheliinilta sen kanssa. ;o) Se on ihan superhieno ja vissiin kiva päälläkin. Nassa sai nauttia ruuan se päällä. :O) Rokin takkiongelma taitaa olla ikuinen. :o( Pispun takin vatsan ali menevä kiinnitysnauha menis just kikin päältä eli ei sovi. Pitäs päästä kokeilemaan erilaisia silleen, että ompelutaitoinen ihminen mittailee vieressä. Jatkamme siis Rompsulle palttoon etsimistä.
Hyvää uutta vuotta 2010 kaikille! 
Koirulaisten elämää ja puuhailuja: australianpaimenkoira Pippa ja lapinporokoira Rokki
Virallisia kokeita, kisoja tai näytelmiä ei alkuvuonna 2010.
vainiomaria(ÄT)hotmail.com
